Perjantai, 15.11.2019 
Janika, Janita
Kotimaa

Opetusministeri Li Andersson koulujen joulujuhlakeskustelusta: Kirkkoon kuuluvat ja muut halukkaat voivat jatkossakin mennä joulukirkkoon

  • STT
Opetusministeri Li Andersson (vas.) on kommentoinut Twitterissä keskustelua, jota on syntynyt eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjauksesta koulujen joulujuhlista. Andersson sanoo, että kirkkoon kuuluvat ja muut halukkaat voivat myös jatkossa mennä joulukirkkoon.

–  Kaikille oppilaille tarkoitetut yhteiset joulujuhlat järjestetään kuitenkin yhteisessä paikassa, kuten koulussa, Andersson kirjoittaa.

Tiistaisessa ratkaisussa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen katsoi, että kouvolalainen koulu toimi lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kirkossa pidettyä koulun joulujuhlaa oli ratkaisun mukaan pidettävä uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Joulujuhlassa laulettiin virsiä, esitettiin jouluevankeliumi ja kuunneltiin seurakunnan papin pitämä puhe.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan koulun lukukauden päättäjäisjuhlan järjestäminen kirkossa on oppilaiden yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden näkökulmasta lähtökohtaisesti ongelmallista.

–  Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä, kirjoitetaan ratkaisussa.

Andersson: Mitään uutta tässä ei pitäisi olla

Opetusministeri Anderssonin mukaan vaikuttaa siltä, että suuri osa julkisuudessa asiaa kommentoineista on käsittänyt väärin apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun.

–  Ilmeisesti joillekin on syntynyt käsitys, että tässä oltaisiin kieltämässä joiltakin mahdollisuus osallistua joulukirkkoon. Näinhän ei ole, Andersson sanoo STT:lle.

–  Valitettavasti tämä selvästi aiheutti aika laajaa väärinkäsitystä. Suurin osa niistä kommenteista, mitä olen nähnyt, on käsitellyt ihan muuta asiaa kuin tämä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu.

Anderssonille ei ole tullut tietoon, että Suomen kouluissa olisi ongelmia tai epäkohtia koulujen joulujuhliin liittyvissä käytännöissä. Hänen käsityksensä mukaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukainen toimintalinja on ollut hyvin laajasti ja pitkään käytäntönä kouluissa.

–  Mutta on toki hyvä, että jos on epäselvyyttä siitä, niin se on myös todettu ääneen tässä ratkaisussa. Mitään uutta tässä ei mielestäni pitäisi olla.

Andersson ei usko apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun aiheuttavan "mitään sen kummempia muutoksia". Hän ei aio ryhtyä mihinkään toimiin ratkaisun johdosta.

Essayah haluaa kuulla laillisuusvalvojan perustelut

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta uutisoi perjantaina Maaseudun Tulevaisuus. Sen jälkeen useat kansanedustajat ovat jo ehtineet kommentoida ratkaisua.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi lauantaina Ylen TV1:n Ykkösaamussa, että kuulisi mielellään perustelut apulaisoikeusasiamiehen linjaukselle.

Essayah haluaa apulaisoikeusasiamiehen saapuvan eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän ensi viikon kokoukseen kertomaan perusteluita ratkaisulleen. Essayah toimii ryhmän puheenjohtajana.

Essayahia huolestuttaa, että ratkaisun vuoksi koulujen kirkkotilaisuuksiin eivät voisi jatkossa osallistua nekään lapset, jotka niihin haluaisivat osallistua.

–  Tämä on mielestäni yksi osoitus siitä, että Suomessa positiivista uskonnonvapautta ollaan kaventamassa, Essayah sanoi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kommentoi asiaa sanomalla, että koulun juhlissa on lupa tuoda esiin joulun viettämisen perimmäinen syy.

–  Perustuslakivaliokunta on linjannut jo vuosia sitten, ettei esimerkiksi yksittäinen juhlaperinteisiin kuuluva virsi kuitenkaan tee juhlasta uskonnollista. Ajattelen, että näin on myös sen monissa kunnissa pitkäaikaisen perinteen kohdalla, että koulun päättäjäisiä vietetään kirkossa, Orpo tviittaa.

Vuonna 2014 perustuslakivaliokunta linjasi yksimielisesti, ettei se "pidä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista".

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni tviittaa toivovansa, että koululaiset saavat käydä joulukirkossa jatkossakin.

–  Tämä on ollut myös lainsäätäjän tahtotila. Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat juhlat on voitava pitää tulevaisuudessakin, Kulmuni kirjoittaa.

"Pelkän joulukirkon järjestäminen olisi ollut ok"

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun johtaneen kantelun teki Uskonnottomat Suomessa ry. Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa edistää uskonnottomien asemaa ja toimia heidän etujensa puolesta Suomessa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Robbins luonnehtii apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua erittäin hyväksi ja odotetuksi.

–  Siinä ei ollut mitään yllättävää, Robbins sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa kouvolalaisen koulun kirkossa järjestetty joulujuhla oli uskonnollinen tilaisuus.

–  Oli yhdistetty joulukirkko ja joulujuhla, Robbins sanoo.

Jos kyseessä olisi ollut pelkästään joulukirkko, se olisi Robbinsin mukaan ollut ok. Hänen mukaansa ei ole yhdenvertaista, että osalle oppilaista on järjestetty iso joulujuhla ja toisille "joku pieni juttu koululla".

Poliitikot vetoavat perustuslakivaliokunnan aiempaan kannanottoon

Kansanedustajista myös kokoomuksen Wille Rydman ja Heikki Vestman ovat ilmaisseet huolensa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta. Rydman ja Vestman sanovat, ettei uskonnon- ja omantunnonvapauden tarkoitus ole estää ihmisiä harjoittamasta uskontoaan, kuten kieltää koulun joulukirkkoa.

–  Moni miettii, saako 2020-luvun Suomessa olla enää kristittykään. Kyllä saa. Ja joulua saa juhlia jouluna, Vestman sanoo tiedotteessa.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd.) sanoo, että oikeusasiamies ei voi kävellä perustuslakivaliokunnan yli. Hänen mukaansa vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain tarkoitus ei ollut rajoittaa koulujen mahdollisuutta järjestää kristillisen kulttuuriperinnön mukaisia joulu- tai kevätjuhlia kaikille oppilaille.

– Perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 antamassa lausunnossa vahvistettiin, etteivät juhlapyhien viettoon liittyvät jumalanpalvelukset tai muut vastaavat uskonnon harjoittamiseksi katsottavat tilaisuudet ole uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisia, Räsänen kirjoittaa tiedotteessaan.

Vihreiden Bella Forsgrén puolestaan tviittaa, ettei kukaan ole kieltämässä joulukirkkoa.

–  Kyse on siitä, että koulun joulujuhla/päätösjuhla ei tulisi olla kirkossa. Nyt jotain rotia tähän tahalleen väärinymmärtämiseen! Forsgrén kirjoittaa.

"Keskustan johto pöyristyy nykymaailmasta"

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) ajattelee Anderssonin tavoin, että apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä ei sinällään ole mitään uutta.

–  Ainakin Helsingissä jo lapsuuteni 1980-luvulla oli selviö, ettei uskonnottomien tarvinnut osallistua joulukirkkoon. Lähestymme 2020-lukua, ja keskustan koko johto näyttää pöyristyvän nykymaailmasta. Mille vuosikymmenelle tai -sadalle keskusta on palauttamassa Suomea? Arhinmäki tviittaa.

Perhevapaalla oleva tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) taas puolustaa juhlan kulttuurista merkitystä.

– Apulaisoikeusasiamiehen päätös ikään kuin unohtaa joulunviettoon liittyvän tapakulttuurin, tradition ja sitä kautta koulun tehtävän välittää myös kulttuurista perintöä. Riippumatta täysin siitä, uskooko joulun sanomaan kristillisessä merkityksessä, hän kirjoittaa Facebookissa.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä katsoo, että kyse on kulttuuriperinnöstä.

–  Olen huolissani Suomessakin nousevasta "militantista ateismista", joka haluaa häivyttää kaiken kaukaisestikin uskontoon viittaavan yhteiskunnasta.

Kokoomuksen Sari Sarkomaan mielestä perustuslakivaliokunta voisi selkeyttää, onko apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ristiriidassa valiokunnan vuonna 2014 tekemän päätöksen kanssa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa