Keskiviikko, 26.2.2020 
Nestori
Kotimaa

Kirjan populismista kirjoittanut Timo Soini vihjasi seuraavista presidentinvaaleista

  • STT
Tuoreessa reilun sadan sivun pituisessa kirjassaan Populismi Soini analysoi populismia Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja kertoo samalla omaa tarinaansa populistipoliitikkona. LEHTIKUVA / MIKKO STIG Tuoreessa reilun sadan sivun pituisessa kirjassaan Populismi Soini analysoi populismia Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja kertoo samalla omaa tarinaansa populistipoliitikkona. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Perussuomalaisten entinen pitkäaikainen puoluejohtaja Timo Soini jättää uudessa kirjassaan nykyisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon rauhaan. Soini katsoo olevansa jäävi tätä arvioimaan mutta sanoo, ettei kannata eikä myöskään vastusta Halla-ahoa.

–  Puolue on hieman erilainen kuin se, minkä minä perustin, ja menee eri suuntaan kuin se, minkä minä perustin. Perustin niin hyvän puolueen (Raimo) Vistbackan ja (Urpo) Leppäsen kanssa, että kyllä sitä Halla-ahokin pystyy johtamaan, Soini myhäili kirjansa julkistustilaisuudessa.

Kirjassa hän kehuu Halla-ahon pamflettia Nuiva vaalimanifesti, jonka tämä kirjoitti ja julkaisi vuoden 2011 eduskuntavaalien alla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Nimi oli osuva ja osoitti selvästi kylmäkiskoisen suhtautumisen maahanmuuttoon. Media, Yleisradio ja Helsingin Sanomat vetivät syötin kitusiinsa koukkua myöden. Markkinointi nollabudjetilla onnistui täydellisesti, hän kirjoittaa.

Soinin mielestä perussuomalaisten aivot ovat tällä hetkellä Matias Turkkilalla, joka on puolueen lehden Suomen Uutisten päätoimittaja. Lisäksi Turkkila oli Jussi Halla-ahon kampanjapäällikkönä eduskuntavaaleissa viime keväänä.

Valtakunnanpolitiikasta kesällä syrjään vetäytynyt Soini palasi julkisuuteen uuden kirjan myötä. Tuoreessa reilun sadan sivun pituisessa opuksessaan Populismi hän analysoi populismia Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja kertoo samalla omaa tarinaansa populistipoliitikkona. Populismin on kustantanut KAKS eli Kunnallisalan kehittämissäätiö, joka rahoittaa kuntia palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

"Kuusi kiloa häipynyt"

Soini sanoo viihtyneensä uudessa roolissaan eikä ole aikeissa palata politiikkaan.

–  Olen ollut seitsemän kuukautta pois julkisuudesta, kuusi kiloa häipynyt, olen pystynyt tekemään kaikkea sellaista, mitä en ole ennen tehnyt. Seuraava mielenkiintoinen vaali on varmaan 2024. Aika moni puolue tarvitsisi silloin hyvän presidenttiehdokkaan, hän vihjasi tiedotustilaisuudessa.

Hän sanoi kuitenkin myöhemmin, että kyseessä oli vain heitto.

Meheviä poliittisia paljastuksia kirjasta on turha hakea. Hän ei käy läpi esimerkiksi kauttaan ulkoministerinä vuosina 2015–2019, perussuomalaisen puolueen hajoamista perussuomalaisiin ja sinisiin tai Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eroa viime vuoden keväänä.

Varsinainen muistelmateos on luvassa, sillä Soinin mukaan hänellä on paljon kerrottavaa. Teoksessa on tarkoitus käsitellä viime hallituskautta. Julkaisuajankohtaa hän ei varmaksi osaa sanoa.

–  On moraalisesti ryhdikkäämpää, ettei vanha samurai ryhdy heti ohjeistamaan ja neuvomaan ja arvostelemaan muita ja seuraajiaan, hän kertoi tiedotustilaisuudessa.

Edu

Soini halusi itse Suomen johtavaksi populistiksi, ja sellainen hänestä tuli. Hän julistautui jo Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) aikana itse populistiksi. Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 SMP:n pohjalta.

–  Katsoin, että populistin leimaa ei pidä pelätä, kun sen jokainen vanhoja puolueita arvosteleva puolue tai henkilö joka tapauksessa otsaansa saa.

Soini myöntää käyttäneensä populismin teoriaa ja käytännön oppeja perussuomalaisten suosion kasvattamisessa.

Soinin mukaan hänen poliittisen uransa paras päivä oli, kun hänet valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 2003.

–  Ensimmäinen kultamitali on se paras.

Hän ehti pyrkiä eduskuntaan sitä ennen viisi kertaa.

Viime huhtikuussa Soini ilmoitti jättävänsä politiikan. Hän toimii kuitenkin edelleen Espoon kaupunginvaltuutettuna viidettä kautta.

"Populistit pystyvät kuromaan kuilua eliitin ja muun maan välillä"

Soini johti perussuomalaisia vuodesta 1997 alkaen ja nosti puolueen politiikan marginaalista jytkyn kautta suureksi puolueeksi. Soini sanoo kirjassaan, että populismi lähti Suomessa uuteen nousuun jytkyvaaleista 2011.

–  Perussuomalaiset ovat onnistuneet siinä, missä varsinainen "maalaisliitto" eli keskustapuolue ei koskaan ole onnistunut, eli olemaan sekä maaseudun että kaupunkien puolue, hän kirjoittaa kirjassaan.

Tämän on Soinin mukaan tehnyt mahdolliseksi se, että perussuomalaiset on puhunut suomalaisesta elämäntavasta, ei pelkästään rahasta. Hänen mukaansa perussuomalaisten menestyminen on myös seurausta siitä, että sillä on ollut kyky puhutella kansaa sellaisilla kysymyksillä, joista muut eivät ole halunneet puhua tai ovat halunneet suoranaisesti vaieta.

Populistit pystyvät puhuttelemaan työväenluokkaa kuromalla umpeen kuilua pääkaupungin eliitin ja muun maan välillä. Hän mainitsee muun muassa Donald Trumpin nousun Yhdysvaltain presidentiksi.

–  Donald Trump tuli valituksi anti-Clintonina, koska demokraatit näyttäytyivät rannikkojen, eliittien ja vähemmistöryhmien asianajajina eivätkä enää perinteisten duunareiden puolustajina, hän kirjoittaa.

Soinin mukaan populismin noustessa vasemmisto radikalisoituu, menee vasemmalle ja liukuu identiteettipolitiikkaan asettaessaan erilaiset marginaaliryhmät etusijalle perinteisen työväenluokan enemmistön sijasta.

–  Identiteetti- ja ilmastoasioihin keskittyvä politiikka vie vasemmistoa edelleen vasemmalle ja avaa populisteille uusia mahdollisuuksia eri puolilla Eurooppaa. Suomessa kehitys on menossa samaan suuntaan.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa