Maanantai, 27.1.2020 
Viljo
Kotimaa

Asfalttifirmojen vedätyksestä alkanut loputon oikeustaistelu päätökseen Espoon osalta – YIT ja kaupunki sopuun ylihinnoittelusta

  • STT
Espoon kaupunki ja rakennusyhtiö YIT ovat sopineet asfalttikartelliriidan, jota on ratkottu vuosikausia eri oikeusasteissa, tiedottaa Espoon kaupunki. Espoon ja YIT:n riita oli vain yksi osa isompaa kymmenien miljoonien korvausjupakkaa.

Suomessa toimi vuosina 1994–2002 asfalttikartelli, johon osallistui seitsemän alan suurta toimijaa. Kartellissa yhtiöt sopivat markkinoiden jakamisesta ja hinnoista. Tämä johti siihen, että tietöitä tilanneet valtio ja lukuisat kunnat maksoivat asfalttifirmoille ylihintaa urakoista.

Sopimuksen mukaan YIT maksaa Espoolle 2,7 miljoonaa euroa kartellin johdosta maksettua ylihintaa. Oikeudessa Espoon vaatimus oli 5,3 miljoonaa euroa. Kartelliin osallistunut Lemmi nkäinen sulautui YIT:hen vuonna 2018.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Espoon tiedotteen mukaan YIT ja kaupunki vetävät pois valituksensa korkeimmasta oikeudesta. Espoo sopi samalla myös NCC Industryn, VLT Tradingin konkurssipesän, Asfalttimixin ja Skanskan kanssa, että osapuolet vetävät pois valituksensa korkeimmasta oikeudesta ja vastaavat omista kuluistaan.

Kartellista sopiminen ei ole enää rikos

Vaikka yhtiöt joutuvat sakkojen kohteeksi ja niille voidaan määrätä korvauksia, kartelleista sopineet johtajat eivät voi lain mukaan joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ennen asfalttikartellia hallitus oli lokakuussa 1991 päättänyt dekriminalisoida tarjouskartellista sopimisen. Dekriminalisointi tuli voimaan vuonna 1992 alusta. Perusteluina oli tuolloisen hallituksen esityksen mukaan se, että kilpailunrajoitusten rikkomisesta tuomittiin vain lieviä sakkorangaistuksia. Rangaistusasteikko oli ollut sakoista enintään yhteen vuoteen.

–  Tätä mahdollisuutta ei ole pidettävä tehokkaana eikä tarkoituksenmukaisena seuraamuksena kilpailunrajoitusasioissa. Tuomioistuimissa käsitellyt harvat kilpailunrajoitusrikokset ovat johtaneet vain lieviin sakkorangaistuksiin, joilla ei voida katsoa olevan paljoakaan yleisestävää vaikutusta. Lakiin sisältyvien kieltojen rikkomukset voidaan joustavimmin käsitellä hallinnollisessa järjestyksessä sellaisissa viranomaisissa, jotka ovat erikoistuneet kilpailuasioiden käsittelemiseen, lainsäätäjä perusteli muutosta.

Kartellivalvonta on nojannutkin yhä tiukemmin rahallisiin seuraamuksiin, eli yhtiölle määrättäviin sakkoihin ja korvauksiin. Dekriminalisoinnin myötä kartelliin osallistuneiden yhtiöiden johto on kuitenkin voinut välttää henkilökohtaiset seuraamukset rikosoikeudessa.

Niinpä merkittävät vahingot veronmaksajille aiheuttanut asfalttikartelli ei aikanaan 2000-luvun alussa ylittänyt keskusrikospoliisissa edes syytä epäillä rikosta -kynnystä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa