Sunnuntai, 29.3.2020 
Joni, Joonas, Jouni
Kotimaa

Budjettisopu karkasi EU-johtajilta ylimääräisessä huippukokouksessa

  • STT
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel. LEHTIKUVA/AFP Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel. LEHTIKUVA/AFP
EU-johtajat eivät onnistuneet löytämään yhteisymmärrystä monivuotisesta budjetista ylimääräisessä huippukokouksessa. Torstaina alkanut kokous päättyi perjantai-iltana ilman ratkaisuja.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi kokouksen jälkeen, että jäsenmaiden kannat olivat vielä liian kaukana toisistaan. Myöskään ennakko-odotukset sovun saavuttamisesta eivät olleet kovin suuria.

–  Jotta voimme saavuttaa sovun, kaikkien jäsenmaiden pitää tulla toisiaan vastaan ja löytää yhteinen kompromissi ymmärtäen, että silloin yhdenkään jäsenmaan omat tavoitteet eivät voi sellaisenaan toteutua, Marin kommentoi kokouksen päättymisen jälkeen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Seuraavan budjettihuippukokouksen ajankohdasta ei ole tietoa. Marin uskoo, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin on käytävä epävirallisia keskusteluja jäsenmaiden kanssa siitä, milloin ja miltä pohjalta budjettineuvotteluja jatketaan.

Michel kertoi perjantaina omassa tiedotustilaisuudessaan, että aika loppui yksinkertaisesti kesken.

–  Valitettavasti havaitsimme, ettei ollut mahdollisuutta saavuttaa sopimusta. Havaitsimme, että tarvitsemme lisää aikaa, Michel totesi.

Eväät eivät riittäneet jatkoon

Huippukokouksen puitteissa sopua etsittiin vaihtelevissa kokoonpanoissa. Perjantaina sekä sitä edeltäneenä yönä puheenjohtaja Michel kävi keskusteluja eri ryhmien sekä kunkin jäsenmaan kanssa erikseen.

Keskeiseen rooliin nousivat myös suuret jäsenmaat Saksa ja Ranska, joiden johtajat liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron olivat mukana useissa ryhmissä.

EU-johtajat palasivat pyöreään pöytään jatkamaan huippukokouksen työistuntoa perjantaina iltakahdeksalta Suomen aikaa, mutta kokous päättyi nopeasti sen jälkeen.

Ennen työistunnon alkua jäsenmaille toimitettiin komission laatima tekninen asiakirja, joka sisälsi erilaisia tarkennuksia ja muutoksia huippukokouksen pohjana olleeseen budjettiehdotukseen.

Tarkennukset eivät kuitenkaan tarjonneet riittävästi eväitä neuvottelujen jatkamiseen samana iltana.

Marin kuvailee, että teknisessä asiakirjassa lähestyttiin Suomelle tärkeitä kantoja maltillisen kokonaistason, maatalouden kehittämisrahojen turvaamisen ja oikeusvaltiomekanismin vahvistamisen osalta.

–  Suunta oli oikea, joskin vielä riittämätön, Marin sanoi.

Marin toivoo, että seuraavalla kerralla EU-johtajat saavat pöydälleen sellaisen ehdotuksen, jonka pohjalta sopu on mahdollista muodostaa.

–  Tässä vaiheessa jäsenmaat pitävät vielä aika tiukasti kiinni kannoistansa, eivätkä jousta riittävästi, jotta olisi mahdollista löytää yhteinen konsensus.

Prosenttiryhmä ei suostunut joustamaan

Jäsenmaiden välillä on erimielisyyksiä muun muassa siitä, mikä monivuotisen budjetin kokonaistason pitäisi olla ja miten rahaa pitäisi jakaa eri kohteiden välillä. EU:n seitsemän vuoden budjetista rahaa ohjataan karkeasti kolmeen kohteeseen: maatalouteen, alueiden kehittämiseen ja modernisointiin.

Yksi syy pattitilanteeseen on ollut tiukinta budjettikuria edustava prosenttiryhmä, johon kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Ne ovat vaatineet budjetin koon rajoittamista yhteen prosenttiin EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, eivätkä ole juuri olleet valmiita joustamaan kannastaan.

Vastaantulon tärkeyttä korostanut Marin ei halunnut kommentoida yksittäisten jäsenmaiden positioita.

–  Eri jäsenmaat ovat aika kaukana toisistansa. Ei ole kyse vain näistä prosentin tason maista, vaan ylipäätänsä jäsenmaat ovat aika kaukana toisistansa. Suomi on aika lailla keskellä, Marin arvioi.

Huippukokouksia johtavan Michelin ehdotus vuosien 2021–2027 budjetin kokonaistasoksi on yli 1  094 miljardia euroa, mitä Suomi on pitänyt liian korkeana. Michelin ehdotus vastaa 1,074 prosenttia jäsenmaidenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Hallitus on kertonut tavoitteekseen 1,06 prosentin kokonaistason, mutta luku ei suoraan vertaudu Michelin ehdotukseen erilaisen laskentatavan vuoksi. Michelin ehdotukseen vertauskelpoinen Suomen tavoiteluku on 1,05 prosenttia, mikä vastaa noin 1  060:tä miljardia euroa.

Neuvotteluja on mutkistanut myös suuren nettomaksajan Britannian lähtö unionista. Muun muassa sen jäljiltä jäsenmaiden maksuosuudet ovat kasvamassa.

Suomen maksuosuuden lopullista nousua on toistaiseksi aikaista arvioida, sillä se riippuu saatavien ja maksujen lisäksi myös siitä, millaisista uusista tulonlähteistä EU-maat mahdollisesti sopivat.

Jos sopua tulevasta budjetista ei onnistuta saavuttamaan ajoissa, EU:n rahoitusohjelmiin voi tulla häiriöitä. Uusi budjettikausi on alkamassa ensi vuoden alussa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa