Torstai, 28.5.2020 
Alma
Kotimaa

Mänttä-Vilppulan kohutun lentokenttähankkeen riskit eivät avaudu sopimusten julkisista osista edes professorille – Valtuutetut tekivät päätöksen vaillinaisin tiedoin, ja nyt siitä valitettiin hallinto-oikeuteen

  • STT
Mänttä-Vilppulan kohutun lentokenttähankkeen sopimusten julkisista osista ei pysty päättelemään kaupungin vastuita ja riskejä. Näin arvioi kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki. Julkisuudelta salatut ja kaupunginvaltuutetuille vain seminaareissa esitellyt lainajärjestely- ja osakassopimukset toisivat Kuoppamäen mukaan varmuuden yksityiskohtiin.

Yksi kuumimmista kysymyksistä liittyy Mänttä-Vilppulan sulkutilille lupaamaan 10 miljoonaan euroon. Kaupungin julkistamassa niin sanotussa escrow-sopimuksessa mainitaan liitteessä epäselvästi lainanantajan eli Osanna ACI Finlandin mahdollisuuksista käyttää talletusta tietyin ehdoin velkarahoitukseen tai varainhankintaan.

–  Lainajärjestelysopimus olisi mielenkiintoinen, koska (sopimuksen) yhdessä kohdassa mainitaan, että escrow-talletusta voisi käyttää vakuutena. Yksi kysymys juridisesti on, mistä kaikista asioista Mänttä-Vilppula on sopimusoikeudellisesti ottanut vastuun, Kuoppamäki sanoo STT:lle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hänen mukaansa sopimuksen julkisen osan mukaan kaupunki lupaa edistää hanketta esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa ja kaavoituksessa, mutta salatussa osakassopimuksessa voi olla lisäehtoja.

–  Jos lisäehtoja ei ole, niin herää kysymys, miksi sitä ei ole annettu luettavaksi? Kuoppamäki kysyy.

Hänelle lainasopimuksesta herää kysymys myös siitä, mitä ovat tilanteet, joita vakuutena käyttäminen voisi konkreettisesti koskea. Sulkutili on herättänyt kysymyksiä siitä, voisiko Mänttä-Vilppulan italialainen sopimuskumppani jättää 10 miljoonan summan sulkutilille, mutta ottaa sitä vastaan lainaa omaan käyttöönsä. Jos lainaa ei maksettaisi takaisin, sulkutilin summa katoaisi lainan maksuun.

Lakeside Airpark Finland -hankkeen taustalla on italialainen Francesco Osanna, jonka Osanna Group toimii Suomessa tytäryhtiönsä Osanna ACI Finlandin kautta.

Sulkutili ei ole "hyvän tahdon ele"

Mänttä-Vilppulan kohutusta rakennushankkeesta tehtiin tiistaina allekirjoitettu valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituksen jättäneen mänttävilppulalaisen yrittäjän Sakari Mäkisen mukaan hanketta koskeva päätös on lainvastainen. Valituksessa viitataan osapuolten sopimaan 10 miljoonan euron sulkutiliin, jonka katsotaan olevan ristiriidassa kuntalain kanssa. Kuntalain mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski.

Kaupungin edustajat ovat puhuneet sulkutilin summasta "hyvän tahdon eleenä". Professori Kuoppamäen mukaan yleisesti sulkutilejä käytetään, jotta toisen osapuolen rikkoessa sopimusta toinen osapuoli saa rahansa välittömästi eikä vuosien käräjöinnin jälkeen.

–  Se tuo tietenkin myös riskin kaupungille, jos ehtoja ei noudateta ja se todetaan escrow-agentin toimesta. Mielenkiintoinen lisähomma tässä sopimuksessa on summan käyttäminen vakuutena, siitä voi tehdä eri tulkintoja, Kuoppamäki sanoo.

Valittajan mukaan järjestely aiheuttaa pienelle, alle kymmenen tuhannen asukkaan kaupungille suuren taloudellisen riskin.

–  Lainanantaja, johon viitataan, olisi suunnitelmien mukaan tulossa jostakin luxemburgilaisesta rahastosta, jonka taustoja ja olemassaoloa ei ole mitenkään varmistettu, valituksessa kirjoitetaan.

Valittaja pelkää kaupungin menettävän 10 miljoonan vakuuden

Valittajan mukaan on selkeä riski, että vakuustilin 10 miljoonaa euroa voidaan menettää jonkun muun lainan vakuutena jollekin ulkomaiselle rahalaitokselle.

Myös muodostettavan hankeyhtiön pääosakkaalla ja lainojen välittäjänä toimivalla Osanna ACI Finland -yhtiöllä on valittajan mukaan valtakunnallista huomiota herättänyttä epäselvyyttä toimintansa uskottavuuden kanssa.

–  Valituspäätös syntyi julkisen keskustelun pohjalta ja sen perusteella, että hankkeen realistisesta kannattavuudesta ei ole minkäänlaista kannattavuuslaskelmaa näytetty toteen. Yrittäjänä minua ihmetyttää se jo yksistään. Kauhean kovia toiveita on, mutta onko niille pohjaa, Sakari Mäkinen sanoo STT:lle.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto päätti tammikuun lopulla Suomen ensimmäisen ilmailualan puiston rakentamisesta vanhan lentokentän ympäristöön. Lakeside Airpark Finland -nimisen hankkeen rahoitusta on järjestelty italialais-brittiläisten liikemiesten kanssa, ja yhteensä 250 miljoonan euron hanke on herättänyt paljon kysymyksiä.

Kuntaoikeuden asiantuntija: Hanke kaatuu varmasti

Kuntatalouden asiantuntijat ovat nostaneet julkisuudessa esiin Mänttä-Vilppulan hankkeeseen liittyviä riskejä. Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen on arvioinut, että hanke kaatuu hallinto-oikeudessa varmasti, jos joku siitä valittaa. Muukkosen mukaan tämä johtuu siitä, että hankkeesta näyttää puuttuvan kokonaan valtiontukiarviointi. Myös professori Petri Kuoppamäen mukaan asia olisi pitänyt tutkia ennen sopimusten tekemistä.

Muukkonen sanoo STT:lle, että Mänttä-Vilppulan kaupunki näyttäisi tarjoavan sopimusosapuolelle sulkutilin kautta EU-oikeudellisesti valtiontukea. Tämä edellyttäisi asianmukaista valtiontukiarviointia. Kuoppamäen mukaan ilman koko sopimuskokonaisuuden näkemistä ei voi arvioida, että onko tässä kyseessä kielletty tuki.

–  Jos kunta antaa lainan tai takauksen tai ostaa tai myy maata huonommin ehdoin kuin vastaavassa asemassa oleva yksityinen toimija suostuisi tekemään, hyöty saatetaan tulkita kielletyksi valtiontueksi, Kuoppamäki sanoo.

Muukkonen ja Kuoppamäki sanovat, että he eivät ole aiemmin kuulleet sulkutilin käytöstä kuntien välisissä sopimuksissa. Muukkonen arvelee, että jos kunnan taloustilanne näyttää huonolta, päättäjillä voi olla houkutus tarttua hyvältä kuulostaviin mutta lopulta kyseenalaisiin tarjouksiin.

Mänttä-Vilppulan rakennushankkeen kokonaisbudjetti on 250 miljoonaa euroa, johon Francesco Osanna on luvannut rahoitusta 100 miljoonaa euroa. Puuttuvat 150 miljoonaa olisi tarkoitus hankkia myymällä alueelle rakennettavia kiinteistöjä. Muukkonen pitää myös puuttuvaa rahoitusosuutta koskevaa järjestelyä kovin optimistisena.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston päätös olisi saanut lainvoiman 5. maaliskuuta, jos kukaan ei olisi valittanut asiasta.

Kaupunginjohtaja: Hankkeeseen ei liity valtiontukea

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajan Markus Auvisen mukaan valitus oli odotettu, koska kyseessä on Suomen ensimmäinen ilmailupuisto ja siksi "perinteisiä rajoja rikkova hanke".

–  Moni iso ja menestynyt hanke on toteutunut vasta valitusprosessin kautta. Kyllä me ollaan tähän valmistauduttu, Auvinen kommentoi STT:lle.

Auvisen mielestä Mänttä-Vilppulan sulkutilille lupaama 10 miljoonan euron summa ei ole vakuus eikä takaus, vaikka kaupungin julkistamassa sopimusliitteessä käytännössä näin todetaan. Auvinen ei suostu kommentoimaan kyseistä kohtaa sopimusliitteessä.

–  Me tulemme perustelemaan sitä vastineessa, jonka teemme tähän valitukseen, hän sanoo.

Auvisen tulkinnan mukaan 10 miljoonan summa on kaupungin omalla määräaikaisella tilillä ja vain kaupunki pystyy pääsemään siihen käsiksi.

Miksi järjestelystä ei ole tehty valtiontukiarviointia?

–  Koska siihen ei liity valtiontukea, Auvinen kuittaa.

Hän viittaa asiaa koskevaan blogikirjoitukseensa, joka hänen mukaansa riittää osoittamaan, että valtiontukikysymykset on hankkeessa huomioitu. Sulkutilissä ei hänen mukaansa ole kyse valtiontuesta.

Blogissaan Auvinen kirjoittaa, että Mänttä-Vilppulan kaupunki on muuttotappiokunta, jonka huolena on ollut erityisesti alueen elinvoimaisena säilyminen. Olivatko hankkeen valmistelijat liian sinisilmäisiä houkuttelevalta näyttävän rahoituksen suhteen?

–  Kukaan ei ole tullut meille tarjoamaan rahaa vaan tässä on hanke, johon lähdettiin hakemaan rahoitusta ja eri kontaktien kautta löydettiin rahoittaja. Eli lähdettiin ihan ruskeasilmäisenä etsimään rahoitusta.

Auvisen mielestä kaupunginvaltuutetuilla on ollut mahdollisuus tehdä päätös hankkeesta täysin riittävin tiedoin, sillä asiakirjoja on käyty seminaareissa läpi "rivi riviltä ja sana sanalta". Osa valtuutetuista ei päässyt kaikkiin seminaareihin, ja salassapitosopimusten takia he eivät voineet kysyä asioista ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

–  Meillä on ollut monta seminaaria puolentoista vuoden aikana. Ihan varmasti kaikilla on ollut pääsy tietoihin, joita valmistelijoillakin on ollut käytössä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa