Torstai, 28.5.2020 
Alma
Kotimaa

Leudon talven muuttuminen pakkassäiksi vaikuttaa luontoon monin tavoin: mansikkasato voi kärsiä ja eläimet painuvat takaisin talviunille

  • STT
Osa eläimistä on herännyt talviunilta etuajassa leudon talven vuoksi, mutta siitä ei välttämättä ole haittaa. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ Osa eläimistä on herännyt talviunilta etuajassa leudon talven vuoksi, mutta siitä ei välttämättä ole haittaa. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ
Ennätysleuto talvi on etelässä muuttunut viime päivinä pakkaseksi ja lumeksi. Kasveille vaihtelu voi olla haitallista.

Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kertoo STT:lle, että monille kasveille leuto talvi yhdistettynä viime päivinä etelään saapuneisiin pakkasiin on ollut huono yhdistelmä. Taulavuoren mukaan kevät on saapunut tänä vuonna 1–2 kuukautta etuajassa, mikä on ollut täysin poikkeuksellista. Tulevaisuudessa poikkeukselliset säät lisääntynevät ilmastonmuutoksen myötä.

– Erityisen haitallisia rajut heilahtelut ovat kasveille, jotka ovat jo lähteneet kasvuun. Yhä talviunilla olevat kestävät tilannetta paremmin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Osalle puista ja pensaista säävaihtelu voi olla tuhoisaa. Herkkiä ovat Taulavuoren mukaan esimerkiksi magnolia ja kirsikankukat.

Taulavuoren mukaan luonnonvalinta on kuitenkin merkittävä tekijä kasvien selviytymisessä, sillä geneettinen vaihtelu on monilla kasveilla suurta. Poikkeuksen tekevät muun muassa puutarhakasvit.

–  Puutarhakasveilla geneettinen kanta on sama. Siksi esimerkiksi mansikkamaalla tuho voi olla suurta, jos mansikka on ehtinyt lähteä kasvamaan. Uudet versot eivät välttämättä enää lähde kasvamaan, Taulavuori kertoo.

Sipulikasvit sen sijaan voivat pärjätä paremmin.

– Monet sipulikasvit ovat lähtenet kasvuun, mutta ne kestävät yleensä hyvin kylmää.

Jää uhkaa syysviljoja

Taulavuori arvioi, että säävaihtelu voi myös heikentää syksyn viljasatoa.

– Pellot ovat olleet litimärkiä monilla alueilla, varsinkin Varsinais-Suomessa. Nyt pinta jäätyy pakkasten vuoksi. Se tarkoittaa, että syksyllä itäneet juuret katkeilevat ja pintajää nostaa juuria ylös, Taulavuori selittää.

– Jos niiden päälle muodostuu jääpeite, se on aika tuhoisaa. Syysviljat ovat todella vaarassa tänä vuonna.

Taulavuoren mukaan kriittinen tekijä ovat nyt maalis-huhtikuun säät.

–  Luontoharrastajat ja viljelijät toivovat, että nyt olisi tasaisen viileää ja vasta huhtikuussa alkaisi lämmetä, jotta kasvit pysyvät horrostilassa.

Positiivisena puolena Taulavuori näkee, että monet kasvit eivät ole vielä ehtineet alkaa versoa leudosta talvesta huolimatta.

– Kiersin itse perjantaina Uudellamaalla katsomassa, niin suurin osa kasveista on onneksi yhä talvilevossa.

Leuto talvi helpottanut monien eläinten elämää

Eläimille leudolla talvella on ollut myös positiivisia vaikutuksia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Esa Huhta kertoo, että metsän eläimille lämpimällä säällä on pääosin positiiviset vaikutukset.

– Leuto talvi helpottaa yleensä metsän eläinten elämistä, kun ei ole pakkasia. Jos ei ole luntakaan, niin ravintoakin löytyy huomattavasti helpommin kuin vaikka Lapissa, jossa on tänä vuonna olleet hirveän korkeat hanget.

Osa eläimistä on herännyt talviunilta etuajassa leudon talven vuoksi, mutta siitä ei välttämättä ole haittaa.

–  Tokihan karhu voi mennä uudelleen nukkumaan, jos se katsoo, ettei kannata nousta. Horrostavien lajien palaaminen horrostilaan taas voi olla vaikeampaa.

– Mutta jos ne saavat ravintoa, ei se niillekään ongelma ole.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa