Perjantai, 4.12.2020 
Aira, Airi
Kotimaa

Miten koronavirus tarttuu ja kuinka vaarallinen se on? - 15 kysymystä ja vastausta koronaviruksesta

  • Anna Sievälä
  • Emmi Korhonen

Pohjois-Karjalan ensimmäinen koronavirustapaus varmistui maanantai-iltana. Kaiken kaikkiaan Suomessa on todettu tähän mennessä yli 30 tartuntaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuille on koottu kattavasti ajantasaista tietoa koronaviruksesta. Koostimme THL:n tietojen pohjalta vastaukset 15:een kysymykseen koronaviruksesta.

Mikä koronavirus on?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Uusi koronavirus on ensimmäisenä Kiinassa joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia aiheuttanut COVID-19-virus.

Olemassa on myös joukko muita koronaviruksia, joita on tarttunut aiemmin niin ihmisiin kuin eläimiin. Tavallisimmin koronavirukset aiheuttavat lieviä hengitystieinfektioita.

Ennen nyt leviävää uutta koronavirusta vakavia infektioita ovat aiheuttaneet esimerkiksi SARS- ja MERS -koronavirukset.

Uusi koronavirus on lähtöisin todennäköisesti eläimistä. Virus on mahdollisesti siirtynyt ihmiseen väli-isännän kautta lepakoista, mutta teorian vahvistaminen vaatii vielä lisätutkimuksia.

Miten uusi koronavirus tarttuu?

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana esimerkiksi sairastuneen yskiessä ja aivastaessa. Virus voi tarttua ihmisestä toiseen, esimerkiksi perheenjäsenten välillä.

Virukset eivät säily ilmassa, mutta kosketuksen kautta tarttuminen on mahdollista.

Pinnoilla koronavirukset eivät kuitenkaan säily tartuntakelpoisina päiväkausia, ja tavanomaiset siivousaineet tehoavat hyvin koronavirukseenkin.

Miten viruksen tarttumista voi ehkäistä?

Koronaviruksen tarttumista voi ehkäistä kuten muitakin hengitystieinfektioita: huolehtimalla käsihygieniasta sekä yskimällä ja aivastamalla esimerkiksi paperinenäliinaan, ei ilmaan tai toisia ihmisiä kohti.

Käsiä tulee pestä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Silmiä, nenää ja suuta ei pidä kosketella käsillä, ellei ole juuri pessyt käsiään.

Lisää neuvoja käsienpesuun ja yskimiseen on koottu THL:n verkkosivuille.

Onko hengityssuojaimien käyttämisestä hyötyä?

Suu-nenäsuojuksen laajan käyttämisen hyödystä tartuntojen estämisessä ei ole näyttöä. Esimerkiksi matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät ihmiset eivät todennäköisesti hyödy sen käytöstä.

Suojuksen käyttöä suositellaan kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisille sekä koronavirusinfektioon sairastuneeseen lähikontaktissa oleville, esimerkiksi samassa taloudessa asuville ihmisille. Myös oireellisille henkilöille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla, suositellaan suu-nenäsuojuksen käyttöä.

Suojaus on vaihdettava usein ja hävitettävä turvallisesti.

Kuinka vaarallinen koronavirus on?

Koronavirus on luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Valtaosa koronavirustartunnan saaneista kuitenkin parantuu, ja myös sairaalassa hoidetuista potilaista suurin osa toipuu taudista.

Ketkä ovat koronaviruksen riskiryhmiä?

Koronaviruksen aiheuttama tauti voi olla vakava ikääntyneille ja perussairaille, kuten diabeetikoille sekä sydän- tai keuhkosairaille.

Muiden koronavirusten eli MERS- ja SARS -virusten sekä influenssan kohdalla vakavan taudin riski on ollut muita samanikäisiä suurempi myös raskaana oleville naisille. Uusien koronavirustartuntojen joukossa ei tähän mennessä ole kuitenkaan ollut runsaasti synnytysikäisiä naisia eikä raskaana olevilla ole toistaiseksi raportoitu vakavia taudinkuvia.

Raskaana olevat naiset ovat kuitenkin yleisesti muuta väestöä alttiimpia virusten aiheuttamille hengitystieinfektioille.

Lapset eivät nykytiedon mukaan sairastu aikuisia helpommin uuteen koronavirusinfektioon.

Millaisia oireita koronavirus aiheuttaa?

Uusi koronavirus on aiheuttanut valtaosalle tartunnan saaneista lieviä oireita, mutta myös vakavia oireita ja kuolemantapauksia on ilmennyt.

Koronavirus on aiheuttanut kuumetta, yskää, hengenahdistusta, lihassärkyä ja väsymystä.

Miten pitkän ajan kuluttua tartunnan saamisesta oireita voi tulla?

Taudin itämisajaksi on arvioitu 2-12 päivää. Keskimäärin itämisaika on THL:n mukaan noin viisi päivää.

Mitkä maat ja alueet ovat tällä hetkellä koronaviruksen epidemia-aluetta?

Uuden koronaviruksen epidemia-aluetta, eli alueita, joissa on esiintynyt laajempia tartuntaketjuja, ovat tällä hetkellä Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea, Italia, Itävallan Tirolin hiihtokeskukset ja Saksan Nordrhein Westfalenin osavaltio.

Miten tulee toimia, jos epäilee saaneensa koronavirustartunnan?

Ota yhteyttä puhelimitse oman alueesi sairaalaan tai terveyskeskuksen päivystykseen, jos olet matkustanut epidemia-alueelle ja saat äkillisen hengitystieinfektion oireita kuten kuumetta, yskää tai hengenahdistusta 14 vuorokauden kuluessa kotiin palaamisesta tai jos olet ollut läheisessä kontaktissa koronavirukseen sairastuneeseen henkilöön.

Päivystyksestä saat ohjeet hoitoon hakeutumisesta.

Keiltä koronavirus testataan?

Viruksen varalta testataan ihmisiä, joilla oireiden ja altistumisen vuoksi epäillään mahdollisuutta koronavirusinfektioon.

Oireettomien henkilöiden testaamisesta ei THL:n mukaan ole useinkaan hyötyä. Testin tekemisestä päättää lääkäri.

Miten koronavirus todetaan?

Potilaalta, jolla epäillään tartuntaa, otetaan hengitystie-eritenäyte ylemmistä ja/tai alemmista hengitysteistä.

Virus voidaan osoittaa näytteestä geenimonistusmenetelmällä. Erikoistuneissa viruslaboratorioissa uusia koronaviruksia voidaan myös viljellä.

Terveydenhuollon käyttämä testi on kehitetty vasta hiljattain, ja siksi niitä tekevät vain muutamat laboratoriot. Testin teko ja tulosten saaminen vie useita tunteja.

Kaupallista pikatestiä uuden koronaviruksen toteamiseksi ei ole.

Miten koronavirusta hoidetaan?

Uutta koronavirusta vastaan ei ole lääkehoitoa tai rokotetta. Tartunnan saanutta hoidetaan oireenmukaisesti joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa.

Kuka voi määrätä ihmisen karanteeniin ja milloin?

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tai sellaiseksi epäiltyyn tartuntatautiin.

Karanteeniin voidaan määrätä ihmiset, jotka ovat olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen henkilöön. Sen sijaan altistuneiden lähipiiriä ei määrätä karanteeniin, koska he eivät ole olleet suorassa kontaktissa tartunnan saaneeseen. THL:n mukaan karanteeniin asetetun, oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava.

Tartunnan saamisesta siihen, että henkilö voi tartuttaa muita, on viivettä. Tämän vuoksi virukselle altistuneen mutta oireettoman henkilön lähipiirin ei kannata rajoittaa elämäänsä THL:n mukaan.

Mikäli altistuneella todetaan tartunta, karanteenia laajennetaan tarpeen mukaan.

Mitä karanteeni tarkoittaa?

Karanteeni tarkoittaa terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista.

Eristys sen sijaan tarkoittaa tautiin sairastuneen eristämistä terveistä, ja se voidaan toteuttaa joko sairaalassa tai sairastuneen kotona.

Sekä eristyksen että karanteenin tarkoitus on estää tartuntojen leviäminen.

Karanteenissa olevan täytyy välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Kauppaan ei saa mennä, mutta ulos meneminen on sallittua, jos siellä ei mene muiden ihmisten lähelle.

Karanteeni voidaan yleensä toteuttaa kotona. Erityisjärjestelyjä kannattaa kuitenkin harkita, jos kotona asuu yli 60-vuotiaita tai perussairaita henkilöitä, koska koronaviruksen aiheuttama tauti voi olla heille vakava.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi