Sunnuntai, 29.3.2020 
Joni, Joonas, Jouni
Kotimaa

Koronavirus sai disinformaation laukalle – toimi näin, jos törmäät virheelliseltä näyttävään tietoon somessa

  • STT
Viime perjantaina nuorten suosimassa Snapchatissa levisi tieto, että hallitus on päättänyt sulkea kaikki koulut ja päiväkodit välittömästi. Valtioneuvosto puuttui asiaan ja joutui oikomaan väärää tietoa. Somessa levisi ilmeisesti virheellinen kuvakaappaus Ylen sivuilta.

–  Tällaista päätöstä ei ole tehty ja kuva on väärennös. Tämä kannattaa kertoa lähipiirinne snäppikäyttäjille, valtioneuvoston kanslia tviittasi.

Hallitus päätti koulujen sulkemisesta vasta maanantaina. Koronaviruksen levitessä myös disinformaatio on lähtenyt laukalle eri puolilla maailmaa. Sosiaalisessa mediassa jaetaan virheellistä tietoa esimerkiksi siitä, miten koronavirus taltutetaan kotikonstein.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pandemia-aika on otollista disinformaation leviämiselle, sillä tilanteen eläessä nopeasti ihmisten tiedontarve on suuri ja pelot ja tunteet ovat pinnassa. Some on valeuutisille rehevä alusta, sillä ihmiset uskovat helpommin ystävien ja lähipiirin jakamaa tietoa.

Tutkija Saara Jantunen valtioneuvoston kanslian viestintäosastolta suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti. Hän sanoo panneensa merkille, että suomalaiset puuttuvat somessa spontaanisti ja nopeasti väärän tiedon leviämiseen.

–  Väitän, että ihmiset ovat tosi tietoisia siitä, että ihan kaikkeen netissä olevaan ei voi luottaa.

Tuo epäilyttävä tieto esiin, pyydä postauksen lähde näkyviin

Jantunen pitää hyvänä toimintamallina esimerkiksi sitä, että somekeskusteluissa on pyydetty koronaohjeiden jakajia merkitsemään näkyviin postauksensa lähteen ja linkin sinne, että se pystyttäisiin nopeasti varmistamaan.

Virheelliseltä näyttävän tiedon esiin nostaminen somessa auttaa myös alan asiantuntijoita reagoimaan ja oikomaan tietoja tarvittaessa.

–  Näen, että tämä on juuri se oikea tapa, että sen alan ihmiset, joilla on oikea tieto, puuttuvat siihen, eikä niin, että keskusjohtoisesti ruvettaisiin joksikin totuuskomissioksi, Jantunen sanoo.

Sotatieteiden tohtori uskoo, että jo usean vuoden ajan Suomessa käyty keskustelu informaatiovaikuttamisesta on saanut ihmiset tietoisemmiksi siitä, miten kannattaa toimia, jotta viestintä pysyy luotettavana ja asiapitoisena.

Valtionhallinnossa reagoidaan disinformaatioon ennen muuta siten, että viranomaiset keskittyvät itse jakamaan aktiivisesti oikeaa tietoa eri kanavilla, Jantunen sanoo.

–  Mihinkään suitsimiseen en näe nyt tarvetta. Oikeastaan tässä on se ihan normaali menettely, että viranomaiset ovat nyt tosi aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja viranomaistietoa tuodaan esille, jotta se on saatavilla. Nähdäkseni se on tällä hetkellä paras ja riittävin keino.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on kertonut, että valtioneuvosto järjestää nyt päivittäin tiedotustilaisuuksia, joissa hallituksen ministerit ja asiantuntijat jakavat tilannetietoa medialle. Näin pyritään Marinin mukaan osaltaan ehkäisemään väärän tiedon leviämistä.

Kannattaako väärien tietojen alkuperää alkaa selvittää?

Disinformaation levittäjillä voi olla hyvin erilaisia motiiveja. Jantusen mukaan monissa tapauksissa kyse voi olla pelkästä kiusanteosta eikä niihin välttämättä liity mitään poliittista motiivia.

Väärien tietojen alkuperän selvittely voi olla vaikeaa myös ammattilaisille. Valtioneuvoston kansliassa tätä ei nähdä tärkeimpänä.

–  Tällaisessa tilanteessa, jossa ollaan aika kovassa viestintäkuormituksessa, yksittäisten tekijöiden selvittely ei välttämättä ole se, mitä priorisoidaan, vaan keskitytään siihen, että oikea tieto on saatavilla. Tekniikkana ja strategiana on paljon parempi, että puhutaan siitä, mikä on oleellista, eikä siitä, mikä on virheellistä, Jantunen sanoo.

Snapchatissa levinneen kuvakaappauksen alkuperää ei Jantusen mukaan lähdetty selvittämään.

–  Kuka vaan voi tuollaisen väärän tiedon laittaa liikkeelle. Minun tietooni tämä ei aiheuttanut mitään vahinkoa.

Etsi ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo, että ajantasaisen ja näyttöön perustuvan viestinnän rooli epidemian vaikutusten torjumisessa on ensiarvoisen tärkeää.

–  Olen pitänyt luentoja opiskelijoille siitä, kuinka epidemioita selvitetään ja torjutaan, ja niissä sanotaan, että viestintä on yksi tärkeimpiä epidemioiden vaikutusten torjuntakeinoja.

Nuorti korostaa terveysviranomaisten ja median välistä yhteistyötä, joka on hänen mielestään toiminut nykytilanteessa Suomessa hyvin.

–  Tässä on niin paljon epävarmuustekijöitä, että myös tarvetta näyttöön ja tieteelliseen tietoon perustuvalle viestinnälle on paljon, hän tähdentää.

Hurjimmat skenaariot eivät aina ole todennäköisimpiä

Poikkeustila avaa pelikenttää myös ulkovaltojen kuten Venäjän ja Kiinan vaikuttamispyrkimyksille. Suurvaltojen informaatiovaikuttaminen on myös Suomessa arkipäivää, mutta Jantunen korostaa malttia disinformaation alkuperän ja vaikuttimien arvioinnissa.

–  Kaikki on aina mahdollista, mutta yleensä jännimmät vaihtoehdot eivät ole niitä todennäköisimpiä.

Jantunen ei halua spekuloida, miten Venäjä tai Kiina voi yrittää käyttää tilannetta hyväkseen.

–  Informaatiovaikuttamista tehdään koko ajan. Sävyt ja intensiteetti voivat muuttua, mutta sitä tehdään koko ajan tälläkin hetkellä. Myös Kiina tekee sitä.

Informaatiovaikuttamista on myös se, että annetaan vääriä lukuja esimerkiksi koronaviruksen aiheuttamista tartuntamääristä, Jantunen huomauttaa.

–  Sillä pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja valtion maineeseen ihmisten mielessä.

Myös Venäjän informaatiovaikuttaminen on herättänyt viime päivinä huomiota Euroopassa. Talouslehti Financial Timesin näkemän EU-raportin mukaan venäläismedia on käynnistänyt merkittävän disinformaatiokampanjan, jonka pyrkimyksenä on kärjistää koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä länsimaissa ja murentaa luottamusta länsimaiden terveysjärjestelmiin.

Raportin mukaan Venäjän valtioon kytkeytyvät valetilit ovat jakaneet verkossa disinformaatiota koronaviruksesta ainakin englanniksi, espanjaksi, italiaksi, saksaksi ja ranskaksi. Kreml on kiistänyt raportin väitteet.

Ole varuillasi myös tietojen kalastelijoiden suhteen

Poikkeustila on saanut liikkeelle myös huijareita ja tietojen kalastelijoita, jotka käyttävät hyväkseen ihmisen pelkoja ja epävarmuutta. Esimerkiksi Finanssiala varoitti tietojen kalastelusta tiistaina Twitterissä ja muistutti, että pankkitunnuksia ei pidä luovuttaa kenellekään.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa