Lauantai, 31.10.2020 
Arto, Arttu, Artturi
Kotimaa

Uutisanalyysi: Vähättely vaikuttaa jääneen ihmisten mieleen niin vahvasti, ettei järkevä ja viisas Suomen kansa usko omaa parastaan

  • Matti Pietiläinen / Uutissuomalainen
  • Jussi Nukari
Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus on osoittautunut toimintakykyiseksi koronakriisin hoidossa. Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus on osoittautunut toimintakykyiseksi koronakriisin hoidossa.

Hallitus on pääministeri Sanna Marinin johdolla osoittanut toimintakykyisyytensä ja presidentti Sauli Niinistö tarpeellisuutensa. Onneksi meillä on nyt heidät, koska emme ole kansana toimineet erityisen järkevästi ja viisaasti.

Viimeistään viikonlopun autokaravaanit kohti Lappia osoittivat, ettei meistä ole tähän. Suomalaiset eivät ole poikkeuksellisen hyviä rajoittamaan ja muuttamaan omaa toimintaansa koronaviruksen uhan alla.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö muistuttivat viime viikolla kaikkien suomalaisten vastuusta. Oikeastaan vetosivat ja vähän uhkasivatkin meitä. Tekivät sen vieläpä vakuuttavasti ja hyvin.

Ei auttanut. Hiihtokeskusten piti aikaistaa rinteiden sulkemisia ja kantaa vastuuta kaikkien lapinhullujen puolesta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pääministeri Marin on vakuuttanut luottavansa suomalaisten haluun noudattaa hallituksen ja terveysviranomaisten suosituksia ja ohjeita, koska olemme järkevää ja viisasta kansaa.

Olemmeko?

Koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrä on maailmanlaajuisesti jo lähes 15 000, ja lisäuhreja tulee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ensimmäisestä suomalaisesta koronaviruksen kuolonuhrista kerrottiin viikonloppuna. Valitettavaa ja samalla vääjäämätöntä, koska virusta vastaan ei ole rokotetta eikä lääkkeitä vielä olemassa. Juuri siksi meitä on rajoitettava rankemmin kuin nyt.

Suomalaisten koronauhkaa vähättelevä käytös on ainakin jossain määrin loogista. Ainakin loogisempaa kuin vessapaperien hamstraaminen.

Terveysviranomaiset vaikuttavat alkuvuonna oikein urakoineen siinä, miten vaarattomaksi he maalasivat koronaviruksen. Eivät varmasti pahuuttaan vaan tietämättömyyttään, koska viruksen nopea leviämiskyky ja tuhoisuus on yllättänyt viime kuukausina aivan kaikki.

Lisäksi tieto viruksen käyttäytymisestä ja kyvystä runnella ihmiskehoa on täydentynyt pelkästään viime viikolla useaan otteeseen Kiinasta ja Etelä-Euroopan maista tulleilla tarkentuneilla tiedoilla.

Esimerkiksi THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen piti Italian kymmenen kunnan eristämistä ylimitoitettuna vielä kuukausi sitten.

Ja vielä puolitoista viikkoa sitten sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi, ettei massatapahtumien kieltämiseen mennä, koska niiden vaikutus on todella pieni THL:n simulaatiomallien perusteella.

Esimerkkejä riittäisi eikä näidenkään tarkoitus ole osoittaa, miten onnettomasti terveysviranomaiset ovat toimineet vaan, miten ontuvaa viestintä on ollut haastavissa olosuhteissa, kun myös viranomaisten saama tieto muuttuu ja tarkentuu päivittäin.

Tällaisen viestinnän jälkeen on joka tapauksessa loogista, että viimeviikkoiset varoittelut ja kotona pysymisen patistelut kaikuvat monen suomalaisen kohdalla kuin kuuroille korville.

Liian moni suomalainen vaikuttaa pysyneen käsityksessä, että koronavirus vertautuu tavalliseen influenssa-aaltoon tai on vaarallinen vain ikäihmisille. Ikäihmisistä taas moni ei tunnu uskovan, että vaaraa olisi edes heillä.

Ensivaikutelmalla on valtava merkitys, joka korostuu koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Ihmisen aivot pyrkivät säästämään energiaa, joten ensivaikutelma jää herkästi pysyväksi vaikutelmaksi.

THL:n edustajien julkinen esiintyminen parin viime viikon aikana ei ole onnistunut korjaamaan viestiä oikeaksi.

Paras tilaisuus siihen olisi ollut 13.3. THL:n tiedotustilaisuudessa, jota kaikki mediat seurasivat tiiviisti. Aikakin oli otollinen, koska WHO oli kaksi päivää aiemmin julistanut koronavirusepidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Tuosta tiedotustilaisuudesta ei valitettavasti muisteta sitä, että THL viestitti vahvasti pesemään käsiä ja pysymään kotona, jos on vähäisiäkin flunssan oireita. Muistamme, että THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta esiintyi tilaisuudessa erittäin flunssaisena.

Ei vahvistanut viestiä koronaviruksen vakavuudesta. Eikä Tervahaudan jälkikäteispahoittelukaan mennyt ihan putkeen: "Tulipahan taas hyvin todetuksi omakin puutteellisuuteni ja se kuinka vaikeaa hygieniaohjeita on noudattaa ja omia menettelytapojaan muuttaa. Se viesti ehkä välittyi."

Niin välittyi mutta ei välittynyt edelleenkään oikein se viesti, miten tärkeää hygieniaohjeita on noudattaa, vaikka niiden noudattaminen vaikeaa onkin.

Viikko sitten alkoi uusi, enemmän luottamusta herättävä aika terveysviranomaisviestinnässä, kun Tervahauta sanoi ääneen olennaisen: sairastuneiden todellinen lukumäärä voi olla Suomessa 20-30 kertaa suurempi kuin on todettu.

Siemen oli kuitenkin ehditty kylvää ja itää näköjään hyvin.

Terveysviranomaisten viesteillä on ollut valtava vaikutus suomalaisten mielikuviin koronaviruksesta siksikin, että tiedottaminen oli pitkään heidän harteillaan. Johtavat poliitikot ovat ottaneet kansalaisille asti näkyvää roolia koronakriisissä vasta reilu viikko sitten.

Suomi kulkee koronaviruksen etenemisessä niin sanotusti muuta Eurooppaa jäljessä. Viikko tai kaksi, riippuu tarkastelijasta ja tarkastelukulmasta.

Se tarkoittaa, että reagointimahdollisuudet ovat paremmat. On mahdollisuus oppia muiden onnistumisista ja virheistä. Italian ja Espanjan esimerkki osoittaa, etteivät myöhään aloitetut valvomattomat rajaustoimet ainakaan tehoa. Aasian maiden ohella Saksassa on lähdetty rajumpien rajaamisten tiellä vahvemmin ja etupainotteisemmin kuin Etelä-Euroopan maissa.

Jos suomalaisilta kysytään, Suomen ei pitäisi lähteä edes muun Euroopan tielle eli ulkonaliikkumiskieltojen määräämiseen.

Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain 11 prosenttia suomalaisista kannattaa ulkonaliikkumiskieltojen määräämistä Suomeen.

Vastaukset oli kerätty viime viikon torstaina ja perjantaina eli pari päivää ennen kuin Saksassa ilmoitettiin kiellosta kaikkiin perheen ulkopuolisiin yli kahden hangen tapaamisiin.

Harvasti luonnossa liikkuminen ei koronaa levitä, päinvastoin sellainen voisi jopa edistää kansanterveyttä, kun etätyön vastapainoksi painuisimme entistä enemmän luontoon. Kaupunkien lähellä luontosuhteen tiivistäminen on kuitenkin tarkoittanut suomalaisille myös yhteen pakkautumista. Se taas levittää koronavirusta erittäin tehokkaasti.

Liian monen suomalaisen toiminta onkin viime viikolla osoittanut, ettei meitä kannata nyt kauheasti kuunnella.

Ensin Iltalehti, sitten Yle ja lopuksi Helsingin Sanomat päästivät suomalaiset kurkistamaan poikkeuslakien päättämisen kulisseihin. Iltalehden jutussa korostui presidentin vahva rooli. Ylen jutussa pääministerin ja hallituksen.

Olkoon Helsingin Sanomien Marko Junkkarin tiivistys hyvä ja luottamusta lisäävä lähtökohta jatkoon.

- Valmiuslain käyttöönottoasetuksen antaminen kuuluu lain mukaan valtioneuvoston toimivaltaan. Hallitus käytti itsenäisesti ja täysimääräisesti tätä valtaansa.

Presidentti kuitenkin paikoin hieman vauhditti käyttöönoton etenemistä, Junkkari kirjoitti sunnuntaina.

Kun nyansseista ei aleta kiistellä, maamme johtavat päättäjät kykenivät toimimaan yhdessä poikkeuksellisen kriisin alla, kuten kuulukin. Tarpeellisuutensa osoittivat sekä hallitus että presidentti.

Toimintakykyisyytensä näyttäneellä hallituksella ja pääministeri Marinilla on nyt mahdollisuus aidosti hyödyntää Suomen saamaa aikaetua ja jopa kasvattaa sitä suhteessa muihin Euroopan maihin - uusilla rajoitustoimilla.

Hallituksella on vastuu esimerkiksi siitä, että yökerhot määrätään suljettavaksi niin pian kuin se on mahdollista. Samoin ravintolat muun kuin noutoruuan osalta. Viikko sitten ravintoloiden sulkemiseen ei hallitukselle Ylen tietojen mukaan ollut vielä rohkeutta.

Yksi selkeä vaihtoehto matkustusrajoituksille on Uudenmaan ja muun maan välisen liikkumisen rajoittaminen.

Viikonloppu osoitti, että uusista rajoituksista olisi syytä ilmoittaa ennemmin kuin myöhemmin, mieluiten siis jo tänään. Pääministeri tviittasikin aamupäivällä, että ravintoloiden sulkemisen ja liikkumisrajoitusten valmistelu on käynnissä.

Hyvä niin, lisää luottamusta hallituksen toimintarohkeuteen.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen muistutti Aamulehden haastattelussa sunnuntaina, että valtiolla on myös velvollisuus siirtyä raskaampiin liikkumisen ja oleskelun rajoituksiin, jos kevyet toimet eivät riitä.

Tarpeellisten liikkumis- ja oleskelurajoituspäätösten jälkeen hallituksen soisi katsovan hieman kauemmas.

Koronatestien kapasiteettia pyrittiin lisäämään viime viikolla aiemman testauspihistelyden jälkeen. Muualta Euroopasta kantautuvien viestien perusteella testaamisen lisääminen on ainoa oikea toimintalinja, vaikkakin vielä riittämätön.

Jo maallikkona miettii, kuinka hallitus ja viranomaiset voivat arvioida rajoitustoimien tehoa, jos käsillä ei ole ajantasaista tietoa viruksen leviämisestä? Tieto on olennainen myös sitten joskus, kun rajoitustoimia aletaan purkaa. Toivottavasti viikkojen päästä - luultavasti vasta kuukausien päästä.

HUS kuitenkin viestitti jo viikonloppuna, että testauskapasiteettia pystytään lisäämään, jos valtioneuvostolla on toimittaa reagensseja ja muovitarvikkeita. Eli välineissä tulee raja pian vastaan.

Uutissuomalainen kertoi viime viikolla ensimmäisenä mediana valitettavan uutisen, jonka mukaan henkilösuojaimista eli esimerkiksi hengityssuojaimista on jo tullut paikoin pulaa Suomessa.

Seuraavien päivien selvittelyidemme perusteella tilanne on todella se, ettei niitä oikeastaan saada mistään lisää. Sen jälkeen julkisuuteen onkin tihkunut tietoja, miten kertakäyttöiseksi tarkoitettuja suojaimia pestään ja hengityssuojaimia joudutaan pitämään sairaaloissa yli suositusaikojen.

Hoitohenkilökunnan terveenä pitäminen ja koronatapausten toteaminen testein ovat osoittautuneet tässä sodassa äärimmäisen tehokkaiksi taistelustrategioiksi.

Hallituksen soisi käyttävän aikaa ja energiaa jopa siihen, että selvittämisen sijaan käynnistetään tuotantoa hengityssuojainten valmistamiseksi. Kyllä tässä maassa vielä lähelle sitä liippaavaa teollista tuotantoa on, joten ei pitäisi olla mahdoton tehtävä.

Vaatii kuitenkin nopeaa hallituksen toimea sekin ennen kuin näin poikkeuksellisena aikana yksikään yritys tuotantoaan arvaa muuttaa ja alkaa valmistaa suojaimia täydellä höyryllä.

Kanadassa auton osia valmistavat tehtaat on jo ohjattu valmistamaan hengityssuojaimia ja Espanjassa vaatejätti Zara on alkanut samaan.

Poikkeusajat vaativat poikkeuksellisia tekoja.

Vaikka meistä suomalaisista ei tähän ollut järkevänä ja viisaana kansana, meillä on viime viikon näyttöjen perusteella onneksi päättäjät, joista tähän on.

Mutta pääministeri, presidentti tai muut ministerit eivät edelleenkään voi vahtia, että pesemme kätemme hyvin, yskimme hihaan ja vältämme ihmiskontakteja tai pidämme parin metrin etäisyyden muihin.

Se on täysin meidän vastuullamme. Kai meistä sentään siihen on.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen uutispäällikkö.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi