Sunnuntai, 5.7.2020 
Unto, Untamo
Kotimaa

THL: Lähes tuhat varmistettua koronavirustartuntaa, 24 potilasta tehohoidossa – Suomessa nyt viisi viruskuolemaa

  • STT
Husin toimitusjohtaja Juha Tuomisen arvion mukaan tehohoitopaikoista noin 30–40 tarvittaisiin muille kuin koronapotilaille.  LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN Husin toimitusjohtaja Juha Tuomisen arvion mukaan tehohoitopaikoista noin 30–40 tarvittaisiin muille kuin koronapotilaille. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Varmistettuja koronavirustartuntoja on Suomessa nyt 958, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Eilen tiedossa oli kaikkiaan 880 varmistettua tartuntaa.

THL:n mukaan sairaalahoitoa tarvitsevia koronavirustartunnan saaneita potilaita on tällä hetkellä 96. Sairaalahoitoa tarvitsevia koronavirustartunnan saaneita potilaita eilen oli 82. Tehohoitoa tarvitsevia potilaita on THL:n tietojen mukaan 24, mikä on 2 enemmän kuin eilen.

THL:n laskut perustuvat laboratoriovarmistettuihin lukuihin, jotka se on kerännyt manuaalisesti sairaanhoitopiireiltä. Luvut perustuvat torstaiaamun tietoihin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

THL:n tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 894 koronatartuntaa. Niistä 54 prosenttia on miehiä ja 46 prosenttia naisia. Eilen vastaavat prosenttilukemat olivat miesten osalta 61 ja naisten 39.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella on menettänyt henkensä koronaviruksen vuoksi kolme ihmistä. Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä virukseen on kuollut yksi ihminen kummassakin.

Koko Suomessa koronavirukseen kuolleiden määrä on siis nyt viisi. THL:n tilastojen mukaan Kainuun sairaanhoitopiiri on ainoa Suomessa, jossa ei ole toistaiseksi varmistettu yhtään koronavirustartuntaa.

Uudellamaalla eilen tehohoidossa 16 koronapotilasta

Helsingin- ja Uudenmaan (Hus) sairaanhoitopiirissä pystytään järjestämään noin 330 tehohoitopaikkaa, kertoo toimitusjohtaja Juha Tuominen. Tuomisen arvion mukaan näistä paikoista noin 30–40 tarvittaisiin muille kuin koronapotilaille, vaikka kiireettömiä leikkauksia perutaan.

–  Tehohoitopaikkoja on eritasoisia, ja normaalitilanteessa Husin tehohoitopaikkamäärässä voi puhua 80 paikasta ja tarvittaessa sadasta. Tilanne vaihtelee, mutta voinee sanoa, että tavallisesti voi olla noin neljäsosa kapasiteetista vapaana, Tuominen sanoo.

Tuomisella ei ollut haastattelun aikaan tarkkoja lukuja edessään, mutta keskiviikkona Husissa oli hänen mukaansa tehohoidossa 16 koronapotilasta ja sairaalahoidossa liki 60.

Vaikka otanta on pieni, Tuomisen mukaan potilaiden ikäjakauma noudattelee jossakin määrin kansainvälistä trendiä. Vakavasti sairastuneet potilaat ovat iältään keski-ikäisistä iäkkäisiin.

Tuominen painottaa, että paikkamäärän kasvattamisessa 300:aan olisi kyse venymisestä eikä se olisi missään nimessä helppoa.

Hus varautuu ennustetta kovempaan tilanteeseen

Toisaalta sekään ei ole selvää, että paikkoja tarvittaisiin näin paljon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lievemmän arvion mukaan päivässä tehohoitoa tarvitsevia covid 19 -tautiin sairastuneita olisi koko maassa maksimissaan 280 päivässä. Vastaava luku vakavammassa skenaariossa olisi 500 potilasta.

Uudenmaan alueen tehohoidon tarvetta voi lähteä laskemaan siitä, että Uusimaa edustaa Suomen väestöstä karkeasti liki kolmasosaa. Epidemia on kuitenkin muuta Suomea aikaisemmassa, ja väestö asuu Uudellamaalla tiheämmin kuin muualla Suomessa. Toisaalta väestö on muuta maata nuorempaa ja terveempää.

–  THL on tehnyt hyvää työtä, mutta seuraamme itsekin tilannetta, enkä kuvittele, että se menisi paremmin kuin skenaario 280 tehohoitopotilaasta. Haluan painottaa, että nämä ovat laskennallisia ennusteita. Tauti on vakava, ja on selvää, että emme ole tässä eri asemassa kuin muualla maailmassa.

Tuominen perustelee Husin kantokykyä muun muassa sillä, että hengityskonekapasiteetti riittää tähän paikkamäärään ja tällä hetkellä niitä yritetään hankkia lisää. Myös sopivia tiloja kartoitetaan parhaillaan.

–  Me vielä tällä hetkellä teemme sellaista kartoitusta, että mihin yksikköön tehdään laajempi keskittymä, mutta nuijaa ei ole vielä kopautettu. Pyrimme etsimään ne tilat, jotka saadaan kaikkein vähimmällä vaivalla sopiviksi.

Henkilökunnan riittävyys on varusteita suurempi haaste

Kuten on monta kertaa julkisuudessakin todettu, Suomessa tehohoidon rajoittava tekijä on kuitenkin varusteiden sijaan se, ettei osaavaa henkilökuntaa ole käytettävissä loputtomiin.

Tätä pyritään paikkaamaan esimerkiksi kouluttamalla alkuvaiheessa anestesiaheräämöjen ja leikkaussalien henkilökuntaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi anestesialääkäreitä ja -hoitajia ja sen jälkeen järjestyksessä niitä, joilla on jo joitakin tehohoidossa tarvittavia perustaitoja ja -tietoja. Husissa koulutuksia on parhaillaan meneillään.

–  En halua yhtään vähätellä tehohoidossa tarvittavaa erityisosaamista, mutta tehohoitolääkäreitä ja -hoitajia avustamaan saadaan pakkotilanteessa nopeastikin lisää työntekijöitä. Tehohoidon tarve on muissa maissa noussut suhteellisen nopeasti, eli ei meillä tässä aikaa ole tärvättäväksi, Tuominen sanoo.

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kokeneet alan ammattilaiset johtaisivat tehohoidon toimintaa ja jakaisivat helpompia tehtäviä niille, joille tehohoidosta pystytään kouluttamaan tiettyihin tehtäviin tarvittavat perustaidot. Yksi esimerkki tällaisista taidoista koronavirustehohoidossa on liman imeminen potilaan keuhkoista.

Tuomisen mukaan tämän suuremmista sairaanhoitopiireistä voitaisiin periaatteessa liikutella henkilökuntaa ja laitteistoa myös muualta Suomesta Uudellemaalle, jos tilanne sen sallii.

–  Lisäksi voimme säätää yhden henkilön työvuoron pituutta ja muuttaa työvuorologiikkaa niin, että emme polta työntekijöitä loppuun. Muualla maailmassa on esimerkiksi työvuoroja ja mahdollistettu henkilökunnan rotaatiota, että syntyy myös vastaavasti lepoaikaa.

Kapasiteettia täytyy lisätä myös lievempään hoitoon

Tuominen sanoo, että sairaalahoidon paikkamäärää pyritään nyt kasvattamaan ripeästi myös lievempää sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden varalta. Tuomisen mukaan kolmesataa tehohoitopotilasta on se, mihin heidän on pakkokin varustautua venymään ja vielä tämänkin yli tehdään varasuunnitelmia ja varasuunnitelman varasuunnitelmia.

–  Epidemia aiheuttaa myös Suomessa ennennäkemättömän kuormituksen erikoissairaanhoitoon, erityisesti raskaaseen tehohoitoon. Mutta on huomattava, että se kuormittaa epidemian ensi aallon aikana erittäin paljon myös perusterveydenhuoltoa, sosiaalipalveluita ja sairaaloiden vuodeosastoja. Hoitohenkilökunta taas on ollut erityisen altista sairastumisriskille, Tuominen sanoo.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi