Tiistai, 2.6.2020 
Venla
Kotimaa

Suomi on siirtynyt kesäaikaan, kelloja siirretään aina kesää kohti

  • STT
Kellojen siirtely on puhuttanut Suomessa ja Euroopassa viime vuosina. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Kellojen siirtely on puhuttanut Suomessa ja Euroopassa viime vuosina. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Suomi on siirtynyt yöllä kesäaikaan, ja kelloja on siirretty tunti eteenpäin. Normaaliaikaan eli talviaikaan palataan taas lokakuun lopulla, jolloin kello kääntyy vastaavasti tunnin taaksepäin.

Kesä- ja talviaika ovat herättäneet keskustelua niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Euroopan komissio on ehdottanut, että kellonaikojen siirtelystä luovuttaisiin EU:ssa, ja tälle on laajaa kansalaistukea jäsenvaltioissa. Maat päättävät itse pysyvästä ajastaan, ja Suomi on ollut asian edistämisessä aktiivinen.

Asian käsittely jatkuu erilaisissa työryhmissä ja virkamiestasolla, eikä siihen näillä näkymin ole tulossa nopeaa ratkaisua.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Uniasiantuntijat pitävät ennen kaikkea tärkeänä, että kellojen siirtely lopetettaisiin. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on sitä mieltä, että pysyvä talviaika olisi terveyden kannalta parempi kuin pysyvä kesäaika.

Myös eduskunnassa on kannatusta sille, että kellojen veivaaminen päättyisi. Kansanedustajissa on sekä pysyvän kesä- että talviajan kannattajia.

Kansaa kuultu

Kansalaisaloite kesäajan pitämisenä pysyvänä keräsi lähes 54  000 allekirjoitusta, ja se luovutettiin eduskunnalle marraskuussa. Kesäaikaan jäämistä perustellaan aloitteessa sillä, että talviajassa on iltaisin vähemmän valoisaa aikaa. Muutoksella pyrittäisiin tukemaan suomalaisten liikkumista syksyisin ja talvisin. Lisätunti valoa illalla tarjoaisi paremmat edellytykset liikuntaan työ- ja koulupäivien jälkeen sekä turvallisuutta työ- ja koulumatkoille, aloitteessa perustellaan.

Viime vuonna käynnistetty kansalaisaloite pysyvästä talviajasta keräsi vajaat 4  000 allekirjoitusta.

Suomalaiset ovat päässeet myös otakantaa.fi-palvelussa ilmaisemaan mielipiteensä pysyvästä ajasta. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan pysyvään talviaikaan siirtyminen sai tuolloin hiukan suuremman kannatuksen sekä avoimessa verkkokyselyssä että erillisessä kyselytutkimuksessa.

Kesäaika on ollut käytössä Suomessa vuodesta 1981.

Kyse jopa 130 valotunnista vuodessa

Esimerkiksi Suomen Latu on kysynyt suomalaisten näkemyksiä kesä- ja talviaikaan. Marraskuun alussa kerrottiin, että tutkimuksen perusteella vain viidennes suomalaisista halusi pysyvän talviajan. Yli 40 prosenttia vastaajista piti pysyvää kesäaikaa parempana ja noin kolmannekselle sopivat molemmat vaihtoehdot.

Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa vastaajalta kysyttiin, haluaisiko hän kiinteän aikajärjestelmän tuovan lisää valoa iltapäiviin ja iltoihin vai aamupäiviin ja aamuihin vai onko asialla hänelle väliä.

– Pysyvä kesäaika tarkoittaa jopa 130 valoisampaa tuntia iltapäiviin ja iltaan vuodessa, ja niillä on vastaajille selkeästi väliä, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson sanoi tuolloin tiedotteessa.

Suomen Latu on ilmaissut huolensa pysyvän talviajan vaikutuksesta suomalaisten ulkoiluun ja liikunnalliseen aktiivisuuteen, koska aktiiviliikunta painottuu iltapäiviin ja alkuiltaan.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa