Perjantai, 29.5.2020 
Oliver, Olivia, Oiva
Kotimaa

Avoliiton päättymisestä selvitään paremmin kuin avioerosta – "Avioliitot ovat keskimäärin avoliittoja vakaampia, joten niiden purkautuminen voi olla mielenterveydelle suurempi rasitus"

  • STT
Avioliitot ovat keskimäärin avoliittoja vakaampia, joten niiden purkautuminen voi olla mielenterveydelle suurempi rasitus. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa Avioliitot ovat keskimäärin avoliittoja vakaampia, joten niiden purkautuminen voi olla mielenterveydelle suurempi rasitus. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa
Terveydenhuollossa pitäisi huomioida, että parisuhteen päättyminen lisää kuolemanriskiä, arvioidaan tuoreessa tutkimuksessa. Riski kuolla itsemurhaan tai alkoholiperäisiin syihin on koholla, kun avio- tai avoliitto on päättynyt eroon. Suurimmillään kuolemanriski on heti eron jälkeisinä vuosina.

Kuolleisuusriski on selvemmin koholla avioliiton kuin avoliiton päättymisen jälkeen.

–  Avioliitot ovat keskimäärin avoliittoja vakaampia, joten niiden purkautuminen voi olla mielenterveydelle suurempi rasitus, kertoo yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola tiedotteessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nyt saatujen tulosten mukaan miehillä itsemurhan riski on erityisen korkea kahden eroa seuranneen vuoden aikana, kun taas naisilla riski pienenee ajan mukana hitaammin. Alkoholikuolleisuudessa eron vaikutus näkyy selvemmin miehillä.

–  Miesten on usein ajateltu reagoivan psyykkiseen rasitukseen riskikäyttäytymisellä, ja alkoholia voidaan yrittää käyttää yhtenä keinona selvitä erosta, Metsä-Simola sanoo.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 300 000 työikäistä suomalaista, jotka olivat vuosina 1995–2012 vähintään kolme vuotta avio- tai avoliitossa.

Miten mielenterveyden ongelmat heijastuvat?

Tutkimus selvitti myös mielenterveyslääkkeiden ostojen ja psykiatristen sairaalahoitojaksojen yhteyttä eron jälkeen koholla olleeseen kuolleisuusriskiin. Mielenterveyden ongelmat eivät juurikaan selittäneet kohonnutta alkoholikuolleisuutta, mutta itsemurhiin vaikutus oli merkittävä.

–  Hoidetut mielenterveyden ongelmat selittivät lähes puolet eron jälkeen koholla olleesta itsemurhakuolleisuudesta, Metsä-Simola jatkaa.

Erityisesti eroprosessia edeltävillä mielenterveysongelmilla oli selvä yhteys eron jälkeiseen itsemurhakuolleisuuteen. Miehillä myös eroprosessin aikana ja sen jälkeen ilmenevät mielenterveyden ongelmat selittivät itsemurhariskin nousua.

–  Miehillä ero vaikuttaisi olevan itsemurhan riskitekijä myös silloin, kun edeltäviä mielenterveysongelmia ei ole ollut. Tämä olisi hyvä huomioida terveydenhuollossa, Metsä-Simola sanoo.

Tutkimus perustui koko väestöä edustaviin rekisteriaineistoihin, joissa on yhdistelty Tilastokeskuksen, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiä tietoja.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa