Keskiviikko, 5.8.2020 
Salme, Sanelma
Kotimaa

Turvallisuus- ja valmiusasiantuntija Aaro Toivonen suojatarvikekeskusteluun: "Tervetuloa kokeilemaan"

  • STT
Kansallisen huoltovarmuusorganisaation terveydenhuoltopoolin puheenjohtaja Aaro Toivonen on seurannut hieman huolestuneena Huoltovarmuuskeskuksen pieleen menneen suojatarvikehankinnan uutisointia ja varautumisesta käytävää keskustelua.

–  Tervetuloa kokeilemaan, tulee toisinaan mieleen julkista keskustelua seuratessa, hän sanoo STT:lle.

Eilen selvisi, että Huoltovarmuuskeskuksen iso hengityssuojaintilaus Kiinasta ei täyttänyt sairaalakäytön vaatimuksia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mahdollisia virheitä hankinnoissa ei tule Toivosen mukaan tietenkään peitellä, mutta niitä ehditään käydä läpi, kun jälkipyykin aika on. Nyt tulisi hänestä keskittyä koronatilanteen hoitamiseen.

Suomen Kuvalehti ja Helsingin Sanomat ovat kertoneet, että valtion epäonnistuneen kaupan taustalta paljastuu outo vyyhti, jossa kauneusyrittäjä Tiina Jylhä riitelee pikavippiyhtiöitä pyörittäneen Onni Sarmasteen kanssa. Medioiden mukaan juttuun näyttää liittyvän myös suomalainen alamaailma.

Toivonen ei tunne tapausta, mutta toteaa yleisellä tasolla, että hankinnoissa on tärkeätä tarkistaa taustat. Siltikin niihin sisältyy tällä hetkellä riski.

Toivonen toimii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin turvallisuus- ja valmiusjohtajana eikä ole ollut tekemisissä Huoltovarmuuskeskuksen suojavarustehankintojen kanssa. Terveydenhuoltopooli on osa Huoltovarmuuskeskuksen johtamaa kansallista huoltovarmuusorganisaatiota.

Kertakäyttötuotteet erittäin monimutkaisten ketjujen päässä

Toivonen on tehnyt töitä parikymmentä vuotta terveydenhuollon varautumiseen liittyvissä asioissa. Hänen mukaansa siihen, miksi suojatarvikemarkkinat ovat menneet niin kaoottisiksi koronapandemian aikana, on vaikuttanut moni tekijä.

Esimerkiksi kertakäyttötuotteiden osalta ollaan Suomessa erittäin monimutkaisten logististen ketjujen varassa, sillä ne tuotetaan pääasiassa pitkien etäisyyksien päässä Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Samaan aikaan kotimainen tuotanto on loppunut.

Lisäksi tarvike- ja laitepuolella ei ole samalla tavalla velvoittavaa lainsäädäntöä velvoitevarastoinnista kuin lääkkeiden osalta.

Toimitusketjut ovat myös tehokkuuden takia trimmattu niin tiukoiksi, että missään ei pidetä välivarastoja.

–  Tämä on täysin ymmärrettävää ja perusteltua, mutta varautumisen kannalta haastavaa, ja näkyy osaltaan tässä koronatilanteessa, Toivonen lisää.

Kotimaassa on vaikuttanut myös sote-uudistuksen pitkittyminen, joka on osaltaan vaikuttanut varautumisjärjestelyjen kehittämiseen. Lisäksi terveys- ja sosiaalipalveluiden ulkoistaminen yksityisille on heikentänyt varautumista, sillä yksityisiä toimijoita ei valmiuslain mukainen varautumisvelvoite sido samalla tavalla kuin julkisia toimijoita.

Lisäksi Suomi on hankintayksikkönä todella pieni tekijä verrattuna muihin.

Järjestäytynyt rikollisuus on löytänyt suojavarustemarkkinoille

Toivosen mukaan on luonnollista, että suojavarustemarkkinoille maailmalla on löytänyt myös järjestäytynyt rikollisuus.

–  Kaikkialla, missä markkina aukeaa ja havaitaan, että on kiire ja isoja pääomia liikkeellä, on myös järjestäytynyt rikollisuus. Kyllähän ihminen on loputtoman kekseliäs.

Tarvikeväärennös vaikuttaa hänen mukaansa olevan hyvä bisnes tällä hetkellä.

Suomen mahdollisuudet valvoa koko tavarantoimitusketjua esimerkiksi Kiinasta tilattaessa ovat rajalliset, vaikka hankkijoina on kiinan kielen taitoisia hankinnan asiantuntijoita.

–  Jos asiakirjat ovat ihan kunnossa, mutta sitten siellä on joku välissä ja tavara vaihdetaan joksikin toiseksi tavaraksi, eihän sellaista pysty täältä Suomesta valvomaan.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi