Lauantai, 6.6.2020 
Kyösti, Kustaa, Kustavi
Kotimaa

Positiivinen tulos koronan vasta-ainetestissä ei ole pääsylippu vapaaseen elämään – professorin mukaan suurin osa positiivista tuloksista vielä vääriä

  • STT
Vaikka vasta-ainetesti osoittaisi koronan sairastetuksi, riskiryhmiin kuuluvia ei kannata tavata tai ulkomaille matkustaa. Suomessa vasta-ainetestien tekeminen on hiljalleen käynnistymässä, mutta ne eivät ainakaan vielä tarjoa paluulippua normaaliin, koronattomaan maailmaan.

Sekä Terveystalo että Mehiläinen ovat hiljattain aloittaneet koronan vasta-ainetestaukset.

Vasta-ainetestejä on pidetty yhtenä osana keinoja, joilla yhteiskunnan koronarajoituksia voitaisiin purkaa ja yksilöt voisivat saada oikeuden liikkua vapaammin. Osa maista on jopa väläytellyt, että koronan sairastaneille annettaisiin eräänlaisen vapaan liikkumisen mahdollistava "passi".

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Monet asiantuntijat kuitenkin epäilevät, miten luotettavina vasta-ainetestejä voidaan pitää.

Vasta-ainetesti ei kerro, onko potilas suojassa uudelta tartunnalta

Koska tieto vasta-aineiden merkityksestä on puutteellista, positiivista testiä ei voida pitää varmana lupauksena, että voisi turvallisesti rynnätä tapaamaan esimerkiksi riskiryhmään kuuluvia isovanhempia. Se ei myöskään takaa, että yksilö ei voisi enää sairastua koronaan tai ettei tämä voisi enää levittää tautia.

Tämä johtuu siitä, että immuniteetin kestosta tiedetään vielä liian vähän.

– Toki jos ihmisellä on reilut vasta-aineet, on todennäköistä, että hän on sairastanut eikä saa tautia uudelleen. Mutta puhtaalla omalla tunnolla ei voi sanoa, että olet nyt suojassa tartunnalta ja voit mennä tapaamaan riskiryhmään kuuluvaa, sanoo Turun yliopiston lääketieteen professori Juhani Knuuti.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO on osittain syystä torpannut ajatuksen, jossa viruksen jo sairastaneille sallittaisiin matkustelu ja töihin palaaminen eräänlaisella "immuunipassilla".

WHO:n mukaan ei ole vielä tarpeeksi todisteita, että koronan sairastaneet olisivat turvassa toiselta infektiolta.

Samaa painottaa Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen. Mehiläisen käyttämä vasta-ainetesti kertoo vain sen, että vasta-aineita on olemassa. Tämän vuoksi testin tuloksesta ei voida vielä päätellä, kauanko potilas on esimerkiksi suojassa uudelta tartunnalta.

–  Vasta-aineiden toiminallisuutta ja suojavaikutusta ei voi pelkästään päätellä niiden olemassaolon perusteella, Hotakainen selittää.

Siksi vasta-ainetestin positiivinen tulos ei ole mikään oikotie rajoitevapaaseen elämään.

– Lääkäri joutuu miettimään nämä kaikki tapauskohtaisesti kunkin potilaan kohdalla. Esimerkiksi se vaikuttaa, koska tauti on ollut. Ei pidä luulla, että voisi elää vapaammin tai unohtaa hygienia- ja turvasäännöt. THL:n ohjeet tautipositiivisuudesta koskevat myös tässä.

"Suurin osa positiivista tuloksista on vääriä"

Immuniteettisuojan keston lisäksi vasta-ainetestien yleisestä luotettavuudesta on vielä ristiriitaista tietoa.

Knuutin mukaan vasta-ainetestien luotettavuutta heikentää yksinkertaisesti se, että koronainfektion sairastaneita ihmisiä ei ole riittävästi Suomen väestössä.

–  Laboratoriotesteinä vasta-ainetestejä voidaan sinällään pitää normaalin luotettavina. Niiden tarkkuus ja herkkyys on selvästi yli 90 prosenttia, Knuuti sanoo.

Herkkyys tarkoittaa sitä, kuinka suuren osan sairastuneista testi kykenee löytämään. Tarkkuus tarkoittaa sitä, kuinka moni oikeasti negatiivisista saa negatiivisen tuloksen.

90 prosenttia kuulostaa korkealta luvulta. Tarkoittaako näin hyvä lukema siis, että ihmiset voivat nyt sännätä vasta-ainetesteihin ja sitten elää rennosti, jos ovat kerran sairastaneet koronan?

Knuutin mukaan valitettavasti ei, sillä taudin ennakkotodennäköisyys eli yleisyys vaikuttaa keskeisesti testin luotettavuuteen. Tämä on tuttu ilmiö myös muista diagnostisista testeistä.

–  Vaikka tarkkuus on hyvä, tämä seikka johtaa siihen, että suurin osa nimenomaan positiivisista tuloksista on vääriä.

Tauti voi olla Suomessa vasta prosentilla

Knuutin mukaan ei ole varmaa tietoa, kuinka moni Suomen väestöstä on sairastanut taudin. Määrä voi olla jopa vielä vasta noin prosentin luokkaa tai jopa pienempi.

Näin vähäiset määrät nostavat siis testin tarkkuusprosentin vaatimuksen erittäin korkeaksi, jotta sitä voitaisiin pitää luotettavana. Sen pitäisi olla 99,9 prosentin tasolla.

Terveydenhuollon toimijat kehittävät kyllä jatkuvasti uusia testejä, joiden toivotaan parantavan luotettavuutta.

–  Esimerkiksi (terveydenhuoltoyritys) Abbott julkaisi nyt uuden testin, jossa tarkkuus on 99,6 prosenttia. Jos oletamme, että Suomessa on tautia noin yksi prosentti, niin tällä testillä 71 prosenttia positiivisista tuloksista olisi oikeita. Silti kolmannes positiivista olisi tälläkin testillä virheellisiä.

Yksilötason testauksen lisäksi THL on tutkinut väestötasolla siitä, kuinka moni suomalainen on mahdollisesti sairastanut koronan.

Väestötasolla koronan vasta-ainetestien käyttö sen sijaan voikin Knuutista olla hyödyllistä.

Joskin kustannustehokkuus voi olla kyseenalaista tässä vaiheessa, kun vasta erittäin pieni osa väestöstä on sairastanut koronan.

– Vaikka yksilötasolla tarkkuus ei riittäisi, väestötasolla se voi kuitenkin olla riittävä.

Luotettavuutta voi parantaa testiryhmiä rajaamalla

Jotta koronatestien tarkkuutta voi parantaa, pitäisi Knuutin mukaan tehdä kaksi asiaa. Ensin pitäisi mahdollisesti rajata potilasryhmiä, jotka testataan.

– Voimme nostaa ennakkotodennäköisyyttä sillä, että valitsemme ihmisiä, jotka ovat sairastaneet koronan tyyppisen infektion eikä heille ole tehty virustestiä. Tai sellaisia, jotka ovat olleet suorassa kontaktissa virusta kantaneeseen.

Silloin henkilö Knuutin mukaan kuuluu todennäköisesti ryhmään, jossa taudin sairastaminen on ollut todennäköisempää.

–  Silloin tällainen tarkka yksikin testi olisi tarpeeksi luotettava.

Jos taas kuka tahansa testataan vasta-aineiden varalta, tulisi tehdä varmistustesti, joka on työläämpi ja kalliimpi, ainakin laajoja joukkoja testatessa.

Silloin testiin haluavan kannattaa myös muistaa kysyä, miten positiivinen tulos varmistetaan ja mitä se asiakkaalle maksaa.

Testiin ei pääse kuka vain

Niin Mehiläisessä kuin Terveystalossa testejä tehdäänkin nimenomaan vain kohdennetuille ryhmille.

Mehiläisessä testiin ei pääse kuka tahansa, vaan siihen vaaditaan lääkärin lähete.

–  Kohdennamme testit ryhmille, joilla tartuntaa on syytä epäillä, kuten tartunnan saaneen henkilön lähipiirissä olleille, sopivista oireista kärsineille. Seulontamielessä näitä testejä ei kannata tehdä, sanoo laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen.

Vasta-ainetestin voi tehdä, kun oireiden alusta on kulunut vähintään 10 päivää. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa potilaalla on ollut koronaviruksen oireita eikä aiempaa, infektion akuuttivaiheeseen tarkoitettua testiä ole tehty.

Tähän mennessä vasta-ainetestejä on tehty Mehiläisessä noin 3  800. Niistä 158 henkilöllä eli noin neljällä prosentilla on todettu positiivinen tulos.

Vasta-ainetestit tehdään Mehiläisessä kaksivaiheisena. Ensivaiheen sormenpäästä tehtävän pikatestin tulos valmistuu 15 minuutissa. Jos tulos on positiivinen, tutkitaan varmistusmenetelmällä vasta-aineet myös laskimonäytteestä.

–  Varmistustesteinä on käytetty eri vasta-aineita osoittavia testejä sekä viruksen infektoimia soluja ja viruksen eri osia tunnistavien vasta-aineiden osoitusmenetelmää.

Kaksivaiheisen testin vuoksi väärän positiivisen tuloksen riski on Hotakaisen mukaan erittäin pieni.

Rajatusti ja lääkärin lähetteellä

Terveystalossa käynnistettiin vasta-ainetestit perjantaina. Myös Terveystalossa ihmisiä otetaan testiin rajatusti ja lääkärin lähetteellä.

Testiin voi Terveystalossa hakeutua, kun oireista tai altistumisesta on kolme viikkoa.

–  Testi täyttää THL:n nykyiset testauskriteerit, että testattava kuuluu osapopulaatioon. Otamme testiin vain ryhmiä, joissa koronan esiintyvyys on tietyllä tasolla, sanoo laboratoriodiagnostiikan johtaja Eeva Nyberg-Oksanen.

Terveystalossa on käytössä jutussa aiemmin mainittu Abbottin testi. Koska testi on keskuslaboratoriotesti, erillistä varmistustestiä ei tehdä.

Terveystalon mukaan testin tarkkuus on riittävä, kun testiin tullaan lääkärin lähetteellä.

–  Tämä on 99,6 prosenttia tarkka, kun tautia esiintyy noin 4–5 prosentilla väestöstä. Olemme arvioineet, että jos koronaviruksen esiintyvyys on noin viisi prosenttia väestöstä, niin silloin tämä toimii hyvin.

Kuten jutussa aiemmin todettiin, ei ole tarkkaa tietoa, paljonko Suomessa tautia esiintyy. Terveystalossa testatuista tauti on todettu noin neljällä prosentilla.

Julkisella puolella vielä vähän käytössä

Julkiselle puolelle testit ovat saapuneet hitaammin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus testaa tällä hetkellä terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvia.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Tyksissä vasta-ainetestiä parhaillaan kehitetään.

Myöskään Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä testejä ei ole otettu vielä käyttöön, kertoo infektioylilääkäri Jaana Leppäaho-Lakka. Syy liittyy juuri testien epävarmuuteen.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on antanut suosituksen, että testejä ei käytettäisi yksittäisten ihmisten testaamiseen ja noudatamme sitä.

Tuhannet palaavat jo nyt töihin ilman vasta-ainemittauksia

Vasta-ainetestauksen lisäksi Suomessa tehdään laajalti akuutin koronainfektion toteavaa PCR-testiä, eli uutiskuvista tuttua testiä, jossa ihmisen nenään työnnetään näytteenottotikku.

Sitä on pidetty luotettavana, kunhan se otetaan oikeaan aikaan.

Vasta-ainetestistä taas voi olla hyötyä siinä vaiheessa, jos ei ole hakeutunut akuuttiin testiin syystä tai toisesta aiemmin tai epäilee esimerkiksi sairastaneensa koronan oireettomana.

Terveystalon ylilääkäri Pekka Aroviita sanoo, että vasta-ainetesti onkin täydentävä testi PRC-testille.

Hän huomauttaa, että julkisessa keskustelussa vasta-ainetesteistä keskitytään usein siihen, että koronan vasta-aineiden suojatasosta ei tiedetä tarpeeksi.

–  Ja se on on totta. Mutta samaan aikaan tuhannet ihmiset ovat sairastaneet PCR-testillä todetun koronan ja palaavat töihin ilman, että heiltä tutkitaan vasta-aineita eikä siihen puututa.

–  Vasta-ainetestiin tulee suhtautua niin, että osoitetaan sairastettu tauti. Se on täydentävä testi. Sen jälkeen ihminen voi käyttäytyä, kuten taudin sairastunut ihminen voi käyttäytyä, hän lisää.

"Tiedämme liian vähän"

Miten ihmisen sitten tulisi käyttäytyä, jos hänet on testattu positiiviseksi nimenomaan PCR-testillä?

Positiivista virustestiä pidetään yleisesti luotettavana, mutta immuniteetin kestosta koronavirukselle tiedetään yksinkertaisesti liian vähän.

–  Tosiasia taitaa olla vielä se, että kukaan ei pysty vielä varmasti tietämään, kuinka pitkään vasta-aine säilyy ja kuinka paljon sitä pitäisi olla, jotta se suojaisi uudelta tartunnalta. Meillä on oikeasti vielä liian vähän tietoa, Knuuti sanoo.

Samaa sanoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Leppäaho-Lakka.

–  Jos ihminen on sairastanut taudin ja siitä parantanut, on epätodennäköistä, että hän tartuttaisi heti uudelleen. Mutta suosittelemme silti, että taudin sairastanut välttäisi lähikontaktia yli 70-vuotiaisiin siitä huolimatta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa