Tiistai, 29.9.2020 
Mika, Mikko, Miika
Kotimaa

Husissa tutkitaan aiheuttaako koronavirustartunta immuniteetin

  • STT
Husissa menossa olevassa potilastutkimuksessa selvitetään vasta-aineiden kehittymistä ja merkitystä taudin aikana, kerrotaan tiedotteessa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen Husissa menossa olevassa potilastutkimuksessa selvitetään vasta-aineiden kehittymistä ja merkitystä taudin aikana, kerrotaan tiedotteessa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husissa tutkitaan koronavirustartunnan synnyttämää immuunipuolustusta. Husissa menossa olevassa potilastutkimuksessa selvitetään vasta-aineiden kehittymistä ja merkitystä taudin aikana, kerrotaan tiedotteessa.

Erityisesti tutkitaan eroja vasta-aineiden muodostuksessa ja neutraloivien vasta-aineiden määrässä infektion eri vaiheissa ja eri taudinkuvissa.

Koronaviruksen vasta-aineiden löytyminen verestä viittaa useimmiten siihen, että elimistössä on ollut joskus koronavirusta, mutta ei kerro varmuudella vastustuskyvystä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Parempi mittari on Husin mukaan tutkimuslaboratoriossa tehtävä neutraloivien vasta-aineiden määrittäminen. Kyseiset vasta-aineet voivat tehdä viruksen tehottomaksi. Ainakin osalle koronaviruksen aiheuttaman taudin sairastaneista ilmaantuu vereen neutraloivia vasta-aineita.

Vajaa 9 prosenttia testatuista antoi positiivisen näytteen

Paitsi potilailta, tutkitaan neutraloivia vasta-aineita myös henkilökunnalta. Hus aloitti huhtikuussa työntekijöiden vapaaehtoiset vasta-ainemittaukset. Husin ylilääkäri Asko Järvinen kertoi sairaanhoitopiirin torstaisessa tilannekatsauksessa, että testiä tarjottiin noin 1 600 työntekijälle yhteensä 13 eri yksikössä.

Testausta tarjottiin Järvisen mukaan yksiköihin, joissa tiedetään olleen henkilökunnan altistumisia koronavirustartunnalle sekä yksiköihin, joissa on joko hoidettu koronaviruspotilaita tai mahdollisia koronaviruspotilaita.

Vertailuryhmäksi valittiin yksiköitä, joissa ei tiettävästi ole hoidettu koronapotilaita eikä ollut henkilökunnan tartuntoja.

Testaukseen osallistui yhteensä 1 285 työntekijää. Positiivisen testituloksen antoi 111 työntekijää, eli noin 8,6 prosenttia testatuista. Tilannekatsauksessa painotettiin kuitenkin edellä mainittujen tulosten osalta muun muassa sitä, että näytteistä oli vielä tekemättä neutralisaatiotestit.

Järvisen mukaan positiivisten löydösten osuus on laskenut huomattavasti neutralisaatiotestin tekemisen jälkeen THL:n tekemissä viikottaisissa väestön vasta-ainetestauksissa.

Husin henkilöstön positiivisten tulosten kerrotaan myös asettuvan virhemarginaalin sisään, ja seassa on Järvisen mukaan varmasti myös vääriä positiivisia.

Koronaviruspotilaita hoitaneissa yksiköissä ei havaittu Järvisen mukaan enempää vasta-aineita tai tartuntoja kuin yksiköissä, joissa koronaviruspotilaita ei tiettävästi ollut hoidettu.

Positiivisen testituloksen antaneista 62 prosentilla ei ollut edeltävinä kuukausina ollut hengitystieinfektion oireita, eikä heille oltu tehty PCR-testiä akuutin koronavirusinfektion toteamiseksi. Oireita oli sen sijaan ollut 23 prosentilla, ja 15 prosentilla oli aiemmin todettu tartunta PCR-testillä.

"Emme tiedä, mitä vasta-ainetesti tarkoittaa"

Järvisen mukaan vasta-ainetestien tulkinta on tässä vaiheessa vielä sangen vaikeaa.

– Me emme tiedä, mitä tämä vasta-ainetesti tarkoittaa, siellä on näiden väärien positiivisten osuus edelleenkin mahdollinen, koska tautia on esiintynyt sangen vähän.

Lisäksi Järvisen mukaan on vielä epäselvää minkälaista kontaktia vasta-aineiden muodostuminen vaatii, sekä se antavatko vasta-aineet mahdollisesti suojan taudin uudelle tartunnalle.

Näiden eri vasta-ainetestitulosten rinnastaminen on hankalaa. THL:n mukaan vasta-ainetestit soveltuvat ainoastaan epidemiologiseen tutkimuskäyttöön. Järvisen mukaan Husissakaan ei voida tehdä päätelmiä siitä, ovatko positiivisen vasta-ainetestituloksen antaneet henkilöt suojassa uudelta tartunnalta.

Positiivinen vasta-ainetestitulos ei täten vaikuta esimerkiksi työntekijöiden tarpeeseen käyttää suojaimia koronaviruspotilaiden hoidossa.

Tutkimukseen osallistuneille on tarjottu myös mahdollisuus osallistua tieteelliseen tutkimukseen, jossa selvitetään immuunivastetta vielä tarkemmin samasta verinäytteestä.

Osalta tutkimukseen osallistuneista pyydetään myöhemmin uusia verinäytteitä, joiden avulla voidaan seurata, miten pitkään vasta-aineita löytyy verestä infektion jälkeen. Osaa pyydetään tarvittaessa käymään verinäytteessä vuosittain jopa 10 vuoden ajan, Husin tiedotteessa kerrotaan.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi