Tiistai, 29.9.2020 
Mika, Mikko, Miika
Kotimaa

Uutissuomalaisen debatti: Risto Murto varoittaa, että Suomelle voi käydä kuten Italialle ja Kreikalle – talouskriisien lasku jää nuorille työikäisille

  • Risto Murto
  • Johanna Erjonsalo
Toimitusjohtaja Risto Murto pelkää, että työteliäät nuoret voivat lähteä Suomesta, kuten on nähty tapahtuvan kriisien runtelemissa Etelä-Euroopan maissa. Toimitusjohtaja Risto Murto pelkää, että työteliäät nuoret voivat lähteä Suomesta, kuten on nähty tapahtuvan kriisien runtelemissa Etelä-Euroopan maissa.

Suomi on kohdannut nyt runsaan kymmenen vuoden aikana kaksi syvää talouskriisiä. Näistä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouden äkkipysähdys on vielä kesken, kirjoittaa Risto Murto.

Kirjoittaja on työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Talouden sysäsi syöksyyn vuonna 2008 kansainvälinen finanssikriisi, joka lähti liikkeelle Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta. Kriisi muuntautui Euroopassa eurokriisiksi ja Suomessa menetetyksi vuosikymmeneksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suomen elpyminen oli hidasta. Saavutimme uudestaan finanssikriisiä edeltävän bkt-tason (bruttokansantuote) vasta vuonna 2017, lähes kymmenen vuoden jälkeen.

Nyt olemme uudestaan keskellä syvää kriisiä. Tälläkin kertaa kriisin syy tulee rajojemme ulkopuolelta. Covid-19-virus ja sen rajoittamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat pysäyttäneet globaalin talouden historiallisen nopeasti.

Tällä hetkellä virustilanteessa on jo toiveikkuutta ilmassa. Yhteiskunnat keskittyvät rajoitusten lieventämiseen. Katsetta voidaan siirtää jo talouksien ja yhteiskuntien elpymiseen. Kuinka nopeasti taloudet elpyvät viruskriisistä?

Suuri epävarmuustekijä ennustamisessa tulee luonnollisesti olemaan koronavirus. Jos viruksen toiset tai kolmannet aallot ovat yhtä vakavia kuin ensimmäinen, talouksien on todella vaikea elpyä täysimääräisesti.

Ilman lisäaaltojakin korona tulee vaikuttamaan talouksien elpymiseen.

Odotettavissa on hyviä talousuutisia, kun kansalaiset pääsevät uudestaan kuluttamaan lähes normaalisti. On kuitenkin todennäköisestä, että tietyillä aloilla paluu ei ole nopeaa. Rajoitukset ja kuluttajien varovaisuus pitävät esimerkiksi matkailun elpymisen vielä hitaana.

Suomen kannalta olennaista ovat pitkän tähtäimen näkymät. Olemme kaikesta päätellen tänä vuonna alittamassa vuoden 2008 bkt-tason. Jos elvymme yhtä hitaasti kuin finanssikriisistä, olisimme saavuttamassa lähtötason vasta vuosikymmenen lopussa.

Tämä olisi dramaattista. Suomessa ei käytännössä olisi kumulatiivista talouskasvua kahteen vuosikymmeneen.

Riski heikkoon elpymiseen on valitettavan ilmeinen. Esimerkiksi työelämäprofessori Vesa Vihriälän julkaisemassa työryhmän raportissa pidettiin todennäköisempänä vaihtoehtona hidasta elpymistä, vaikka koko vuosikymmenen pituista skenaariota ei esitettykään.

Jonkinasteiseen varovaisuuteen johtavat kokemukset Suomen ja muiden maiden taloushistoriasta. Nopeat palautumiset näin syvästä laskusta ovat harvinaisia.

Lisäksi Suomi puskee vastatuuleen. Työikäisten määrä on lakannut kasvamasta ensimmäistä kertaa itsenäisyytemme aikana. Kasvu on tällöin puhtaasti työn tuottavuuden varassa.

Valitettavasti kaikkialla länsimaissa teknologinen kehitys on hidastunut viime vuosikymmenenä ja työn tuottavuuden kasvu ollut vaisua.

Suomi ei olisi ensimmäinen länsimaa, joka olisi siirtymässä pitkäaikaiseen nollakasvun aikaan. Kreikka ja Italia ovat meille tuttuja esimerkkejä Euroopasta. Pitkäaikainen nollakasvu ei ole pelkkää teoriaa.

Italia ei ehtinyt finanssikriisin jälkeen saavuttamaan vuoden 2008 bkt-tasoa. Kansalaisten elintason kannalta parempi mittari kehitykselle on bkt henkeä kohden laskettuna.

Tällä mittarilla tilanne on Italiassa vielä dramaattisempi. Kansantuote henkeä kohden on tänä päivänä alempana kuin vuonna 2000. Italialaisten näkökulmasta elintaso ei ole siis noussut yli 20 vuoteen. Tämä siis jo ennen tuoreinta kriisiä.

Suomi ilman talouskasvua olisi huono vaihtoehto kaikille, mutta erityisesti nuorille työikäisille. Syvät kriisit iskevät erityisen kovaa työmarkkinoille tulevien uraan ja palkkaan. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia.

Nyt työmarkkinoille tulevat nuoret kärsivät ikäluokkana vuosikymmeniä huonosta työuran alusta. 35–40-vuotiaille puolestaan nykyinen kriisi on jo toinen heidän lyhyen työuransa aikana. Kriisit tulevat nyt liian tiheään.

Välimeren maissa talouskriisit ovat johtaneet koulutetun nuorison laajaan maastamuuttoon. Toivottavasti tämä ei ole myös Suomen polku.

Koronakriisin jälkeen tulemme keskustelemaan paljon talouden elvytyksestä. Tämän keskustelun ei pidä kuitenkaan antaa hämätä. Tärkeintä on päästä pitkän aikavälin kasvu-uralle.

Tässä ei ole yksittäistä ihmelääkettä. Poliittisesti päätösten tekeminen on yhtä vaikeaa kuin se oli finanssikriisin jälkeenkin, mutta nyt tiedämme, mitä tämän tien päässä on.

Nuorille työikäisille pitäisi tarjota muutakin tulevaisuudessa kuin korkeaa verorasitusta, heikkeneviä palveluita ja heikosti kehittyviä palkkoja. Tämä muistaminen on entistä tärkeämpää, kun nuoret ikäluokat pienenevät ja he edustavat entistä pienempää osaa suomalaista.

DEBATTI-VERKKOVAAKAPALKKIKarjalainen20200514

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen. Yhteystiedot: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi