Maanantai, 13.7.2020 
Joel, Ilari, Lari
Kotimaa

Korona aiheuttaa osalle pitkäkestoisia oireita, joihin ei ole selitystä - "Monella on ollut vähätteleviä kokemuksia lääkärissä"

  • Mikko Välimaa / Uutissuomalainen
  • Päivi Tuovinen
Pitkittyviä koronaoireita voi olla noin viidellä prosentilla potilaista. Pitkittyviä koronaoireita voi olla noin viidellä prosentilla potilaista.

Lääketiede: Tutkijat selvittävät kuumeisesti, miksi joidenkin oireilu kestää viikkoja ja jopa kuukausia.

Uuden koronaviruksen aiheuttamat monimuotoiset oireet askarruttavat tautiin sairastuneita potilaita sekä lääkäreitä ja tutkijoita ympäri maailman.

Osa potilaista kertoo pitkittyneistä oireista, jotka saattavat kadota ja palata viikkojen tai jopa kuukausien ajan.

Oireilu voi liittyä keuhkojen toimintaan ja ilmetä esimerkiksi hengitysvaikeuksina, mutta myös hermostollisia eli neurologisia oireita ilmenee.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että osa potilaista on kertonut kärsivänsä muun muassa pitkittyneestä väsymyksestä ja huimauskohtauksista. Tehohoitoa saaneet potilaat ovat voineet olla sekavassa tilassa.

Oireiden taustalla voi olla keskushermoston tulehdus.Tarkkaa tietoa tällaisten oireiden yleisyydestä ei ole.

- Suomessa koronapotilaiden määrä on ollut toistaiseksi niin pieni, että se vaikeuttaa tutkimusta, sanoo Järvinen.

Valtaosa potilaista sairastaa koronataudin lievänä. Britanniassa tutkijat ovat arvioineet, että pitkittyviä oireita saisi noin viisi prosenttia potilaista.

Järvinen sanoo, että oireilu voi olla pitkäkestoista myös niillä potilailla, jotka eivät koskaan päädy sairaalaan.

Pitkä oireilu ei ole sinänsä yllättävää. Tavallisessa kausi-influenssakin noin 10 prosentilla sairastuneita fyysisen suorituskyvyn palautuminen voi kestää yli kuukauden, huomauttaa Järvinen.

Britanniassa koronaoireistaan on kertonut muun muassa trooppisen lääketieteen professori Paul Garner, jonka oma sairastelu kesti seitsemän viikkoa. Garner kuvailee British Medical Journal -lehden blogissaan koronasairautta äärimmäiseksi huonovointisuuden, heittelevien tunteiden ja uupumuksen vuoristoradaksi.

Garner sai useita oireita, kuten pään kuumotusta, niveltulehdusta, vatsakipua, hengitysvaikeuksia ja tinnitusta eli korvien soimista. Hänen mukaansa sairastaminen tuntui siltä pahimmillaan samalta kuin olisi tullut pahoinpidellyksi tai joku oli kolkannut häntä krikettimailalla.

Pahinta oli, että oireet palasivat, kun Garner luuli jo parantuvansa.

- Se on masentavaa. Silloin moni alkaa epäillä itseään ja puolisot voivat ihmetellä, onko toisella henkisesti kaikki kunnossa, Garner kertoi The Guardian -lehdelle.

thloirekarttaKarjalainen20200529 THL:n koronaoirekartta on koottu tiedoista, joita kansalaiset ovat lähettäneet terveysviranomaisille. Tiedot on anonymisoitu, eli lähettäjien henkilöllisyys ei paljastu.

Brittiläisen King's College -yliopiston professori Lynne Turner-Stokes kuvailee koronatautia monijärjestelmälliseksi sairaudeksi. Se tarkoittaa, että oireilu voi näkyä kaikkialla elimistössä, kuten verisuonistossa, aivoissa, iholla ja munuaisissa.

Asko Järvinen huomauttaa, että toistaiseksi ei tiedetä, johtuvatko oireet itse viruksesta vai mahdollisesti siitä, että viruksen aiheuttama tulehdus sekoittaa kehon oman puolustusjärjestelmän ja saa sen toimimaan ylikierroksilla kehoa vastaan.

Taudin edetessä myös kuva siitä tarkentuu. Esimerkiksi taudin aiheuttama verihyytymäriski ollut tiedossa jo jonkin aikaa ja sille on hoitomenetelmiä. Järvisen mukaan on mahdollista, että suonitukoksien riski voi olla koholla pidempäänkin.

Perussairaudet ja ikä vaikuttavat niin ikään. Järvinen sanookin, että kotona aktiivielämää viettävien 70-vuotiaiden kannattaa yhä noudattaa varovaisuutta, vaikka Suomessa koronarajoituksia höllennetään.

- Meillä tauti on iskenyt pahimmin hoivakodeissa ja sairaaloissa, mutta kotona olevat 70-vuotiaat ovat siltä säästyneet.

Koronapotilaat kertovat moninaisista oireistaan sosiaalisen median vertaistukiryhmissä ympäri maailman.

Joni Savolainen, 34, kuvailee koronaa hyvin ovelaksi virukseksi, joka voi tehdä tuhoa kaikkialla kehossa ja josta parantuminen voi olla hyvin pitkäkestoista.

- Omat oireeni alkoivat 13. maaliskuuta ja jatkuvat edelleen. Aluksi oli rinnassa painetta, kuivaa yskää, voimattomuutta ja kihelmöintiä. Välillä olen käynyt sairaalassa. On ollut myös hengenahdistusta, verenpaineen ja sykkeen nousua ja nyt viimeimpänä lihasten supistelua, kertoo Savolainen.

Savolainen jakoi kokemuksiaan ensin Youtubessa, mutta kun palaute oli runsasta, perusti hän huhtikuun alkupuolella Facebookin koronapotilaiden vertaisryhmän. Siihen kuuluu nyt 1 700 ihmistä ja siitä on tullut tärkeä tietojen jakamisen paikka, josta saa myös henkistä tukea.

- Monella on ollut vähätteleviä kokemuksia lääkärin vastaanotolla. Heitä ei ole aina uskottu, kun he ovat kertoneet oireistaan.

2285144 Facebookissa toimivan koronapotilaiden vertaistukiryhmän tekemästä kyselystä käy ilmi, miten paljon oireiden kesto voi vaihdella.

Savolainen on kumppaneineen on viimeisen viikon aikana kerännyt pitkälti yli 400 potilaan koronaoirelistauksen. Anonyymisti tehdystä kyselystä paljastuu laaja oirekirjo, johon kuuluvat myös hermosto-oireet.

Kyselyn vastaukset kielivät osaltaan siitäkin, että moni ei ole päässyt Suomessa koronatestiin ja miten paljon oireista kärsitään ilman diagnoosia. Savolainenkaan ei ole saanut koronatestistä varmistettua positiivista tulosta.

Savolainen on laajentanut kyselyä myös Ruotsiin, jossa vastauksia tuli vuorokaudessa yli 600. Länsinaapurissa korona on sairastuttanut selvästi enemmän ihmisiä kuin meillä, ja siellä vertaistukiryhmään kuuluu 8 000 ihmistä. Heidän edustajansa kertoi potilaiden kokemasta ahdingosta Expressen-lehden tällä viikolla julkaisemassa debattikirjoituksessa.

Suomessa oirelistaus on määrä toimittaa suomalaisille tutkijoille, joskaan sitä ei voitane hyödyntää tieteellisesti.

- Ihmiset ovat samassa veneessä ja haluavat auttaa toisiaan. Positiivisella mielellä tätä tehdään, Savolainen summaa.

THL avasi kaikille avoimen koronaoirekartan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kartoittaa koronatilannetta paitsi laboratoriovarmistettujen tapausten perusteella myös internetissä toimivalla oireseurannalla. Seurannasta koottuja tuloksia voi kuka tahansa nyt tutkailla valtakunnallisen oirekartan avulla.

Oirekartan tiedot on saatu Omaolo.fi -palvelun koronaoirearviosta. Sen ensisijainen tarkoitus on antaa käyttäjälle arvio koronavirustartunnan mahdollisuudesta ja tarvittaessa ohjata hänet terveydenhuoltoon. Kaikki tieto on anonyymiä.

THL:n asiantuntijalääkäri Sanna Isosomppi kertoo, että palvelulla on ollut jo yli 513 000 käyttäjää ja oireita on ilmoittanut yli 336 000 ihmistä.

Eniten ilmoituksia on suhteessa väkilukuun tullut Uudeltamaalta, Pohjois-Pohjanmaalta, Keski-Suomesta ja Päijät-Hämeestä.

Suuret ilmoitusmäärät eivät suoraan kerro koronan levinneisyydestä, mutta antavat kuitenkin kuvaa siitä, miten epidemia kehittyy.

- Oireilmoitukset voivat kertoa meille esimerkiksi sen, onko epidemian kiihtymisestä merkkejä jollakin alueella, Isosomppi sanoo.

- Nyt näyttää, että epidemia hiipuu, mutta on mielenkiintoista seurata, miten ilmoitusmäärän jatkossa käy.

Oirekartta löytyy osoitteesta thl.fi/oirekartta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi