Tiistai, 29.9.2020 
Mika, Mikko, Miika
Kotimaa

Kun korona sulki kirjastojen ovet, asiakkaat rynnistivät verkkoapajille

  • STT
Nainen kuuntelee äänikirjaa internetistä kotonaan. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI Nainen kuuntelee äänikirjaa internetistä kotonaan. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Verkossa lainattavien aineistojen kysyntä kasvoi huimasti sen jälkeen, kun kirjastot suljettiin koronan takia maaliskuun puolivälissä. Sähkökirjojen ja verkkolehtien lainausluvut nousivat kymmenillä prosenteilla monessa kirjastossa.

Kotoa käsin käytetään esimerkiksi suosittua eMagz-palvelua, jossa voi lukea yli 60:ta kotimaista aikakauslehteä. Myös äänikirjat ovat lisänneet suosiotaan entisestään.

–  Etäkäyttöisen digiaineiston valikoima kuitenkin vaihtelee suuresti. Monella kirjastolla on käytössä useampi palveluntarjoaja, osalla vain yksi. Pienimmistä sähkökirjakokoelmista löytyy parisataa teosta, isoimmista kymmeniätuhansia, taustoittaa suunnittelija Marja Hjelt Yleisten kirjastojen konsortiosta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla tekstimuotoisten e-kirjojen lainaaminen yli kaksinkertaistui ensimmäisenä sulkukuukautena, äänikirjojen kuuntelu kasvoi yli puolella ja kotimaisia aikakauslehtiä luettiin 70 prosenttia enemmän.

Kysyntää enemmän kuin lukuoikeuksia

Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastokimpassa eli kirjastojen yhteenliittymässä hittituotteeksi nousivat erityisesti kotimaiset aikakauslehdet. Kun eMagz-palvelun lehtiä luetaan etänä normaalisti 30  000 kertaa kuussa, toukokuussa niitä luettiin runsaat 120  000 kertaa. Lisäksi lehtiä yritettiin päästä lukemaan liki 60  000 kertaa, mutta ei käyttörajoituksen takia onnistuttu.

Kotoa käsin luettavat kotimaiset aikakauslehdet kuuluvat toistaiseksi vasta yhdeksän kirjastokimpan tarjontaan, kun kimppoja on kaikkiaan 30.

Tätä useammalla kirjastokimpalla on tarjolla kansainvälinen lehtipalvelu PressReader, josta löytyy yli 7  000 ulkomaista sanoma- ja aikakauslehteä.

Myös videopalvelut Viddla ja Kirjastokino ovat saaneet lisää käyttäjiä. Molemmissa on noin 500 elokuvan kokoelma.

–  Asiakaspalautteen perusteella elokuvat kiinnostavat, mutta tarjonnan pitää olla laadukasta, Hjelt sanoo. Hän kaipaa lisää valtavirrasta poikkeavaa ja elokuvafestivaaleilla palkittua indie-elokuvaa tai toisaalta Hollywood-huumaa.

Digikolmiloikka yllätti

–  Digimedian merkitys on kasvanut asiakkaille. Kirjastot seuraavat, miten e-aineistojen kuten lehtien lukeminen kotoa käsin kehittyy nyt, kun niitä on opittu lainaamaan enemmän.

Kysyntää siis riittää, mutta kirjastojen budjetit rajoittavat käyttölisenssien ostamista. Jos digiaineistojen suosio kuitenkin edelleen kasvaa, esille nousee tarve hankkia lisää lukuoikeuksia.

Verkkoaineistojen käyttöä jarrutti aluksi se, että osa käyttäjistä ei osannut ottaa digipalveluita käyttöön.

–  Luulimme, että edistyksellinen tekniikka ja palvelut riittävät. Sitten digitalisaatiokupla puhkesi ja huomasimme, että palvelujen käyttöönotossa oli aluksi ongelmia. Digiloikka muuttuikin kolmiloikaksi. Kirjastojen tarjoama digituki käyttäjille onkin nähty yhä tärkeämmäksi.

Hjelt painottaa, että kirjastojen verkkopalvelu ei ole printtilehtien kilpailija, vaan palvelut täydentävät toisiaan.

Äänikirjat kovalla käytöllä

Digimedialle on riittänyt kysyntää myös Pirkanmaalla. Kotimaisten e-kirjojen lainaus Ellibs-palvelussa kasvoi sulkuaikana kolmanneksella, ja uusia asiakkaita tuli yli 3  000.

–  Kirjastokinon käyttö kolminkertaistui, ja myös Naxos-musiikkipalvelussa toistokertojen määrä kasvoi, täydentää kirjastonhoitaja Venla Virhiä Tampereen kaupunginkirjastosta.

Äänikirjojenkin lainaus lisääntyi, mutta ei yhtä paljon kuin tekstimuotoisten e-kirjojen. Virhiän mukaan tämä kertoo lähinnä tarjonnan rajallisuudesta.

–  Äänikirjat ovat olleet kovalla käytöllä jo ennestään. Valitettavasti kaikki kustantajat eivät tarjoa äänikirjojaan kirjastoille, joten valikoima on kapea. Kysyntää on paljon enemmän kuin mihin pystymme vastaamaan.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi