Sunnuntai, 5.7.2020 
Unto, Untamo
Kotimaa

Koronakriisi laittoi hoitotakuun toistaiseksi telakalle – Kiurun mukaan voimaantulovuotta ei ole vielä päätetty

  • STT
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). arvioi, että koronariisistä aiheutunut terveys- ja hyvinvointivelka on ilmeinen. LEHTIKUVA / Olivia Ranta Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). arvioi, että koronariisistä aiheutunut terveys- ja hyvinvointivelka on ilmeinen. LEHTIKUVA / Olivia Ranta
Hallitus ei ole vielä sopinut, milloin yksi sen keskeisistä lupauksista, hoitotakuun kiristyminen viikkoon, astuu voimaan, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa tiistaina. Kiurun mukaan tavoitteena oli antaa hallituksen esitys ennen kesää, mutta koronakriisi on viivyttänyt hanketta.

Alun perin hoitotakuuta koskevan lain piti olla valmis jo ennen joulua, mutta valmistelua on ennen koronaa jumittanut uudistuksen kustannusten arviointi. Kiurun mukaan vieläkään ei ole siis päätetty, kiristyykö hoitotakuu vuonna 2022 vai 2023, jolloin uusien sote-maakuntien on määrä aloittaa.

Hoitotakuu tarkoittaa sitä, että perusterveydenhoitoon pääsisi seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen, jos tarve ei ole kiireinen. Nykyisin hoitotakuu perusterveydenhuollossa on kolme kuukautta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Koronakriisin aikana kiireettömän hoidon määräajoista on joustettu poikkeusolojen takia. Kunhan kriisi vielä rauhoittuu, pystytään Kiurun mukaan analysoimaan, minkälaista vahinkoa hoitotakuulle on aiheutunut.

–  Kyllä tässä on kirittävää. Terveys- ja hyvinvointivelka, joka koronakriisistä on aiheutunut, on ilmeinen, Kiuru arvioi.

Hänen mukaansa keskimäärin lähes 43 prosenttia suomalaisista pääsee jo nyt normaalioloissa viikossa hoitoon.

Mielenterveystyötä ja vastaanottotoimintaa parannettava

Kiuru kertoi tiistaina 190 miljoonan euron ohjaamisesta erilaisiin alueilla toteutettaviin kehittämishankkeisiin, joiden turvin kunnat voivat muun muassa valmistautua hoitotakuun tiukentumiseen. Rahaa on myönnetty esimerkiksi tiedonkulun parantamiseen ja hoitoonpääsyn nopeuttamiseen.

Kiurun mukaan kuntien edellytetään saavan valtionavustusten turvin aikaan vähintään kaksi isoa muutosta. Painopisteet ovat hänen mukaansa mielenterveystyön parantaminen kautta linjan ja toisekseen vastaanottotoiminnan parantaminen niin, että hoitoon pääsisi jatkossa seitsemässä päivässä.

–  Hakemukset on skannattu siltä pohjalta läpi, että rahaa saa vain, jos nämä tavoitteet tulevat toteutumaan. Jos tavoitteet eivät toteudu, se on tämän valtionapupäätöksen vastaista.

Sote-uudistuksen jälkeen palveluista vastaavia sote-maakuntia olisi 21. Lisäksi erillisenä olisi Helsinki sekä erityisin osin Hus-maakuntayhtymä. Tällä hetkellä palveluista vastaa 195 kuntaa tai kuntayhtymää.

Sote-palveluiden järjestämistä koskeva lakiehdotus on parasta aikaa lausuntokierroksella, joka kestää syyskuulle. Eduskuntaan lakiesitys olisi hallituksen mukaan menossa joulukuussa.

Myös perhevapaiden uudistus viipyy

Koronakriisi on myllännyt sosiaali- ja terveysministeriössä muutoinkin virkamiesten työpöytiä. Sivuun on jäänyt muiden muassa perhevapaiden uudistus, jonka läpimeno on keskeisiä hallituksen tavoitteita.

Neuvotteleva virkamies Eva Ojala ministeriöstä kertoo STT:lle, että valmistelu ei ole edennyt viime kuukausien aikana, mutta sitä jatketaan. Uutta poliittista ohjausta ei hänen mukaansa ole annettu.

Alkuvuodesta kerrottiin, että uudistus tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2021. Ojalan mukaan nyt tavoitteena on, että hallitus antaisi lakiesityksen eduskunnalle syksyllä 2021 ja laki tulisi voimaan vuoden 2022 aikana.

Uudistuksessa pidennettäisiin vanhempainrahan kestoa. Yhtäjaksoisesti pidettynä rahat riittäisivät vähintään siihen saakka, kun lapsi on reilut 13 kuukautta verrattuna nykyiseen noin 11,5 kuukauteen.

Karkean arvion mukaan vuosittaiset kustannukset kasvaisivat sadalla miljoonalla eurolla, joka jakautuisi työnantajan, työntekijän ja valtion kesken. Kustannuksia ei täysin osata vielä ennakoida, koska ne riippuvat muun muassa siitä, miten paljon isät käyttäisivät osuuttaan.

Molemmat vanhemmat saisivat oman 6,6 kuukauden vapaan, josta toiselle vanhemmalle voisi luovuttaa 69 päivää. Lisäksi raskaana olevalla vanhemmalla olisi oma noin kuukauden päivärahajakso ennen vanhempainrahan alkua.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi