Torstai, 6.8.2020 
Keimo, Toimi
Kotimaa

Professori: Suostumuksen puute raiskauksen tunnusmerkkinä noudattaisi kansainvälistä kehitystä – seksuaalirikoksia koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan merkittäviä muutoksia

  • STT
Seksuaalirikoslain uudistamista tarkastellut työryhmä esittää, että raiskausrikokset tulisi muuttaa suostumusperusteisiksi. LEHTIKUVAT / JUSSI HELTTUNEN Seksuaalirikoslain uudistamista tarkastellut työryhmä esittää, että raiskausrikokset tulisi muuttaa suostumusperusteisiksi. LEHTIKUVAT / JUSSI HELTTUNEN
Suostumuksen puute on nousemassa raiskauksen tunnusmerkiksi, jos tiistaina työnsä luovuttaneen työryhmän ehdotukset toteutuvat.

Seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamista pohtinut työryhmä ehdottaa tiistaina luovutetussa mietinnössään, että suostumuksen puute nostettaisiin raiskauksen tunnusmerkistöön. Vastustus voisi ilmetä esimerkiksi sanoin, ilmein, elein tai muun toiminnan perusteella.

Tällä hetkellä määrittelevää on väkivalta tai sen uhka, sillä raiskaus tulkitaan lain mukaan pakottamiseksi sukupuoliyhteyteen väkivalloin tai sillä uhkaamalla. Raiskauksesta tuomitaan myös, jos käyttää hyväkseen toisen tiedottomuutta, sairautta, vammaisuutta, pelkoa tai muuta avuttomuutta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lapin yliopiston rikosoikeuden professori emeritan Terttu Utriaisen mielestä muutos olisi merkittävä, ja luonnollinen askel muiden maiden vanavedessä.

Suostumusperusteisuudesta alettiin puhua jo muutama vuosikymmen sitten anglosaksissa maissa, joista se levisi kansainvälisiin sopimuksiin. Viimeisimpänä ajatus on omaksuttu lainsäädäntöön Saksassa ja Ruotsissa, joiden lainsäädäntöä Suomessa on seurattu tiiviisti.

–  Suunta esityksessä on ihan oikea. Rikoslain pitää elää ajassa ja siinä arvomaailmassa, johon rikoslakia sovelletaan. Me menemme nyt samaan suuntaan kuin muissa länsimaissa, Utriainen arvioi STT:lle.

Työryhmän ehdotukset lähetetään seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle, jonka jälkeen hallitus päättää lakiesityksensä sisällöstä.

"Ei tarkoittaa aina ei"

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on hänen ministeriössään hallituskauden merkittävimpiä uudistuksia. Lausuntokierros kestää syksyyn, ja lakiesitys on hänen mukaansa tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä.

–  Rikoksen uhrin asemaa on parannettava ja sääntelyä saatettava paremmin nykykäsityksiä vastaavaksi. Raiskausrikoksen muuttaminen suostumusperusteiseksi on tässä erittäin keskeistä, Henriksson sanoi.

Seksuaalirikokset ovat hänen mukaansa rikoksista vakavimpia. Ne loukkaavat intiimeintä osaa ihmisen koskemattomuudesta ja aiheuttavat fyysistä ja henkistä kärsimystä.

–  Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle, eikä siitä voi tinkiä missään olosuhteissa, Henriksson sanoi. Ei tarkoittaa aina ei, hän myös muistutti mietinnön luovutustilaisuudessa Helsingissä.

Suostumusperusteisuudesta on keskusteltu Suomessakin paljon, viimeksi viime vuonna, kun asiaa koskenut kansalaisaloite eteni eduskuntaan. Aloite ei suoraan johtanut muutoksiin, mutta hallitus on sopinut tekevänsä raiskauslain kokonaisuudistuksen.

Työryhmä ehdottaa myös muita keskeisiä muutoksia. Uudeksi rikosnimikkeeksi tulisi seksuaalinen kajoaminen, joka koskisi muita vakavia tekoja kuin sukupuoliyhteyttä.

Rangaistus seksuaalisessa kajoamisesta olisi 4 kuukaudesta 4 vuoteen vankeutta, mikä on ankarampi kuin nykyisen pakottamisen rangaistusasteikko.

Seksuaalisen kuvan levittäminen rangaistavaksi

Seksuaalisen ahdistelun rangaistavuutta esitetään laajennettavaksi nykyisestä koskettelusta. Työryhmän mukaan rangaistavaa tulisi olla tekojen lisäksi myös sanallinen ahdistelu, viestin tai kuvan esittely, kuvan ottaminen toisesta tai itsensä paljastaminen. Edellytyksenä olisi, että teko rinnastuu vakavuudeltaan kosketteluun.

Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakosin mukaan tarkoituksena ei ole puuttua rikosoikeudella tulkinnanvaraisuuksiin, vaan vakavampiin ahdistelutekoihin.

–  On tällainen ilmiö, jossa lähetellään hyvin karskeja kuvia toisen sähköpostiin. Muun muassa tällaiseen ilmiöön voitaisiin puuttua tunnusmerkistön laajentamisella, Kiriakos havainnollisti.

Tapahtunutta on hänen mukaansa tarkoitus arvioida objektiivisesti, eikä tekijän käsitys ratkaise.

Seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen säädettäisiin rangaistavaksi. Työryhmän mukaan säännös koskisi seksuaalisen kuvan tai videon esittämistä ja levittämistä ilman kuvassa esiintyvän henkilön lupaa. Tällä hetkellä tekoja arvioidaan kunnianloukkauksena tai yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä.

Työryhmä ehdottaa lisäksi, että alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevat säännökset erotettaisiin aikuisia koskevista säännöksistä.

Alle 12-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot olisivat rangaistavia lapsenraiskauksena tai seksuaalisena kajoamisena lapseen. Lapsen vapaaehtoisuutta ei arvioitaisi. Vähimmäisrangaistus nousisi yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta.

Utriaisen mukaan 12 vuoden ikäraja on ollut aiemminkin Suomen lainsäädännössä, mutta 1700–1800-luvuilla.

–  Lausuntokierroksella ikärajat varmaan herättävät erilaisia mielipiteitä. Kun rikoslain 20. lukua uudistettiin vuonna 1971 komitea esitti suojaiäksi 15 vuotta, mutta eduskunta nosti sen 16 vuoteen.

Raiskauksesta kannattaa ilmoittaa, vaikka ei olisi merkkejä väkivallasta

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistustarpeesta on puhuttu jo pitkään. Kokonaisuutta on viimeksi arvioitu 1990-luvun lopussa eli yli 20 vuotta sitten.

–  Me too -liike on osaltaan vaikuttanut asenteisiin ja nostanut kysymyksiä keskusteluun ja pinnalle ihan eri tavalla kuin aikaisemmin, Henriksson arvioi.

Naiset ja tytöt voivat nyt hänen mukaansa ajatella, että raiskauksesta kannattaa ilmoittaa, vaikka ulkoisia väkivallan merkkejä ei olisikaan.

–  Yksi Suomessa edelleen olevista ongelmista on, että moni jättää rikosilmoituksen tekemättä. Häpeää tilannetta ja ajattelee, että se voi johtaa vielä kauheampiin tilanteisiin.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi