Tiistai, 4.8.2020 
Veera
Kotimaa

EU-huippukokousta johtavan Michelin kompromissiesitys: elpymisvälineestä avustuksia 390 miljardilla eurolla

  • STT
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi maanantai-iltana, että neuvotteluissa viimeiset askeleet ovat aina vaikeita. LEHTIKUVA/AFP Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi maanantai-iltana, että neuvotteluissa viimeiset askeleet ovat aina vaikeita. LEHTIKUVA/AFP
EU-huippukokouksessa maanantai-illan odotettu kompromissiesitys hilasi koronaelpymispaketin sisältämien avustusten tasoa hieman alaspäin. EU-maiden johtajat ovat neuvotelleet rahasta jo neljä päivää Brysselissä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esitti jäsenmaille, että 750 miljardin euron elpymisvälineestä jaetaan jäsenmaille 390 miljardia avustuksina ja 360 miljardia lainana.

Alun perin avustusten tasoksi oli esitetty 500 miljardia euroa ja lainan tasoksi 250 miljardia. Suomi ja niin sanottu nuuka nelikko olivat vaatineet, että avustusten tasoa laskettaisiin. Nuukaan nelikkoon kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Iltakahdeksalta Suomen aikaa Michel kommentoi, että neuvotteluissa viimeiset askeleet ovat aina vaikeita, mutta työn jatkaminen on tärkeää.

–  Luulen ja olen vakuuttunut, että sopu on mahdollinen, Michel sanoi.

EU-johtajat kokoontuivat yhteiseen illallispöytään neuvottelemaan kompromissiesityksen pohjalta iltakymmenen jälkeen Suomen aikaa. Neuvottelut rahasta jatkunevat pitkälle yöhön.

Maataloustukiin viilauksia

Elpymisvälineellä on tarkoitus tukea EU-maiden nousua koronaviruskriisin aiheuttamasta talouskuopasta. Poikkeuksellista mittavassa välineessä on se, että se on tarkoitus rahoittaa yhteisellä lainalla, jonka EU-komissio ottaisi markkinoilta.

Viimeisimmässä ehdotuksessa elpymisvälineen sydämenä on edelleen mittava elpymisrahasto, josta jaettaisiin jäsenmaille avustuksina 312,5 miljardia euroa ja lainoina 360 miljardia.

Sen sijaan EU:n budjettiohjelmiin tyrkyllä olleita lisärahoja on viilattu. Suomelle tärkeiden maatalouden kehittämisrahojen lisäys on viimeisimmässä ehdotuksessa enää 7,5 miljardia euroa, kun ennen huippukokousta ehdotus lisäykseksi oli 15 miljardia euroa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei vaikuttanut perjantaina olevan etukäteen huolissaan maatalouden kehittämisrahojen lisäyksen pienentymisestä, sillä Suomi on saanut aikaisemmilla kerroilla budjettineuvottelujen loppuvaiheessa niin sanotun kirjekuoren, eli maakohtaisesti kohdennettua rahaa, jota on voitu käyttää maataloustukien turvaamiseen.

Kompromissiesityksessä tätä budjetin kansallisesti kohdennettua rahaa olisi tulossa Suomelle yhteensä 250 miljoonaa euroa, mutta summa voi kasvaa neuvottelujen loppurutistuksessa.

Nuukien jäsenmaksupalautuksiin nostoa

Elpymisväline kytkeytyy tiiviisti EU:n monivuotiseen budjettiin, jonka kokonaistasoksi ehdotetaan edelleen noin 1  074 miljardia euroa vuosille 2021–2027.

Tiukkoja vaatimuksia esittänyt nuuka nelikko on saamassa kompromissiehdotuksessa merkittäviä lisäyksiä budjetin jäsenmaksupalautuksiinsa. Näin pyrittäneen hyvittämään nelikolle sitä, ettei elpymisvälineen avustusten tasoa laskettu niin paljoa kuin ne vaativat.

Suomi ei ole vaatinut itselleen jäsenmaksupalautuksia, vaan on katsonut hyötyvänsä enemmän puolustamalla neuvotteluissa sellaisia budjettiohjelmia, joista Suomen saannot ovat hyvällä tasolla.

Jäsenmaille sananvaltaa elpymisvarojen seuraamiseen

Huippukokouksessa vaikeita kysymyksiä elpymisvälineen avustus-laina-suhteen lisäksi ovat olleet rahanjakoon liittyvä hallinnointi sekä EU-rahankäytön laajempi kytkentä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Jäsenmaiden on laadittava elpymissuunnitelmat saadakseen rahaa elpymisvälineeseen kuuluvasta elpymisrahastosta. Huippukokouksen aikana Hollanti vaati, että elpymissuunnitelmat tulisi hyväksyä jäsenmaiden kesken yksimielisesti.

Kompromissiesityksessään Michel ehdottaa, että suunnitelmat hyväksyttäisiin määräenemmistöllä, mutta tarjoaa eräänlaista hätäjarrua, jonka avulla jäsenmaat voisivat puuttua tilanteisiin, joissa elpymisrahaston varojen maksatuksesta nousee epäilyksiä.

Hätäjarruehdotuksen mukaan EU-komissio seuraisi elpymisvarojen käyttöä ja pyytäisi kannan jäsenmaiden valtiovarainministereiltä. Jos poikkeuksellisessa tilanteessa yksi tai useampi jäsenmaa katsoisi, että varojen käytössä olisi epäselvyyksiä, asia voitaisiin viedä jäsenmaiden johtajien huippukokoukseen.

Laajempi oikeusvaltiomekanismi on edelleen mukana kompromissiesityksessä, joten Unkari ei ole onnistunut hangoittelullaan vesittämään rahankäytön kytkyä oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Ilmassa toivoa kompromissista

Ennen kompromissiesityksen antamista EU-johtajat kommentoivat toiveikkaasti sovun mahdollisuuksia.

Saapuessaan maanantaina iltapäivällä kokouspaikalle Saksan liittokansleri Angela Merkel luonnehti, että puitteet sovulle ovat olemassa.

–  Se on askel eteenpäin ja antaa toivoa, että tänään on mahdollisuus sopuun – tai ainakin, että sopu on mahdollista saavuttaa, Merkel sanoi.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron arvioi niin ikään, että ilmassa on toivoa kompromissista. Macron kuitenkin muistutti kunnianhimon tarpeesta ja siitä, että mitään ei ole sinetöity.

–  Jos tänään ei ole kompromissin henkeä ja kunnianhimoa, on riskinä, että palaamme vaikeaan hetkeen, ja tiettyjen huolena on, että se käy vielä kalliimmaksi, Macron sanoi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) toisti omassa kommentissaan aiemmat sanansa siitä, että hän on valmis neuvottelemaan niin pitkään kuin on tarve.

Ennätys rikki?

Huippukokouksen venyminen on ymmärrettävää, sillä EU-maiden väliset rahakeskustelut ovat tyypillisesti vaikeita. Päätökset yhteisestä rahankäytöstä vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Jo pelkästä monivuotisesta budjetista sopiminen olisi hikinen urakka, mutta nyt koronaelpymispaketti on tuonut oman kierteensä keskusteluihin.

Lisäksi on muistettava, että suuri nettomaksajamaa Britannia jätti EU:n tammikuussa, mikä on mutkistanut budjettineuvotteluja. Muun muassa brexitin jäljiltä jäsenmaiden maksuosuudet ovat kasvamassa.

Maanantai-iltana huippukokouksen kestossa ei vielä rikottu ennätyksiä, sillä tähän mennessä pisin huippukokous on ollut Nizzan huippukokous joulukuussa 2000. Silloin EU-johtajat aloittivat viralliset neuvottelut torstaiaamuna ja sopu saavutettiin neljän yön jälkeen maanantaiaamuna.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi