Perjantai, 4.12.2020 
Aira, Airi
Kotimaa

Tärkkilän tiluksilla kiire pysähtyy - Yhteisöjen tavoite on vähentää ympäristörasitusta yksinkertaisuuteen perustuvien valintojen avulla

  • Anne Lius-Liimatainen
  • Anne Lius-Liimatainen
Jämsänkosken Haaviston kylällä sijaitseva Tärkkilän tila on suuruudeltaan noin parikymmentä hehtaaria.  Osa alueesta on suojeltu. Jämsänkosken Haaviston kylällä sijaitseva Tärkkilän tila on suuruudeltaan noin parikymmentä hehtaaria. Osa alueesta on suojeltu.

Jämsänkosken Haavistossa Sovijärven rannalla lepää istumapaikka, vastahiottu puupenkki. Penkki on Runokylä Tärkkilän tiluksilla, uimarannalla.

Tärkkilän perustanut Selma Kilpi katselee uutta istumapaikkaa tutkailevin katsein.

– Minä mielestäni toivoin, että siihen tulee istutuspenkki, Kilpi toteaa vienosti hymyillen talkoolaisen omatoimisuudelle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Toisaalta istumapenkki sopii maisemaan ja tunnelmaan vallan hyvin. Penkillä on oiva ottaa hetki omaa aikaa, katsella järvelle ja nauttia. Istuttaa itsensä toviksi aloilleen.

– Täällä kun kaikki tapahtuu hiljalleen, omalla painollaan, Kilpi on kertonut hetki aiemmin.

Tärkkilän tila on kooltaan noin 20 hehtaaria. Keskellä kulkee Palviantie. Tärkkilän pihapiiri on suojeltu. Sammakot ja kyyt kulkevat samoilla sammalilla. Lähistöllä sijaitseva rantametsä on matkalla suojeluun, sillä alueella asustaa jokunen liito-orava.

Autoja tilan ohi ajaa säännöllisen epäsäännöllisesti. Menopelien ikkunoista katse nauliintuu herkästi päärakennuksen pihalla touhuaviin vapaaehtoisiin. Perheitäkin on paikalla puuhaamassa.

Tärkkilästä yhdeksän hehtaaria on luovutettu vastikään Ikikaiku-elämänperintösäätiölle, jonka perustajajäseniin Kilpi kuuluu. ­Alueella sijaitsee useampi kunnostusta kinuava rakennus, paljon luonnontilassa olevaa niittyä, istutuksia ja pieniä rakennelmia. Yhdessä kulmassa on jopa trampoliini ja tasapainoilun mahdollistava slackline.

– Tämä on meidän viihdekeskus, Kilpi esittelee ohimennen matkalla kasvihuoneelle.

Alueella ahertaa useampi henkilö pari viikkoa tai kuukauden kerrallaan. Joku on ollut jo pari kuukautta Tärkkilässä. Talkoolaiset hoitavat puutarhaa, valmistavat ruokaa ja rakentavat.

– Jos haluaa päästä kunnon perinnerakentamisen oppiin, on meillä tällä hetkellä täällä myös työntekijänä todella ammattitaitoinen rakentaja, jonka työskentelyä voi jokainen tulla seuraamaan pitkälle syksyyn, Kilpi vinkkaa.

  TAaRKKILAaHEINAa2020LIULIIPHOTO-9Karjalainen20200802 Tilalla viljellään monenlaista myös pienessä kasvihuoneessa.

Hetken kävelyn jälkeen Kilpi pysähtyy.

– Hetkinen. Nythän me mennään ihan vähän väärään suuntaan tämä kierros. Yleensä esittelen meidän vieraille vessan ihan ensimmäisten joukossa, Kilpi toteaa.

Vessa onkin esittelemisen arvoinen. Se perustuu terra preta -nimeä kantavaan maanparannustekniikkaan. Sen juuret ulottuvat Amazonin alkuperäiskansan pakeille.

Tärkkilän vessassa virtsa kerätään kannellisiin astioihin, joihin lisätään puuhiiltä. Lopputuote sekoitetaan maaperään, jolloin syntyy pysyvästi ravinteikas kasvualusta. Ravinteilla ladattu sekoite hoitaa maata ja viilentää ilmakehää, Kilpi kertoo.

– Olen sen päättänyt, että pyrin elämäni aikana palauttamaan niin paljon hiiltä maahan kuin suinkin vain ehdin, Kilpi toteaa.

Pyyhkimiseen käytettävät ­kasvien ja puiden leveät lehdet solahtavat sekaan vallan hyvin. Tärkkilän vessassa ei haise.

Tärkkilä on kestävän kulttuuriperinnön keskus, permakulttuurin puolestapuhuja. Permakulttuuri tarkoittaa luontoa kunnioittavaa ympäristön suunnittelua sekä rakentamista. Selma Kilpi toteaa, että hänessä on aina asunut permakulttuurin puolustaja.

– Sisäsyntyinen pyrkimys tällaisen suljetun systeemin rakentamiseen minulla on myös ollut aina.

Tärkkilän emännän tie tähän pisteeseen ei ole ollut helppo. Hän on kokenut monta menetystä, sädesienen syövyttämän kodin ja tulipalonkin.

Kilpi on toiminut journalistina, Turun ylioppilaslehden päätoimittajana, maanrakennusfirman johdossa ja lihatilan emäntänä. Savossa hän oli kiistellyn Konttilan perinnetilan yhteisöviljelyn viljelyvastaava.

Kaksi tytärtä maailmalle synnyttänyt Kilpi kertoo olleensa joskus jopa niin tiukassa paikassa, että mietti oman elämänsä lopettamista. Syvistä vesistä hän kuitenkin ui pintaan. Sinnikkäästi.

  TAaRKKILAaHEINAa2020LIULIIPHOTO-4Karjalainen20200802 Tärkkilän tilan kartta Selma Kilven piirtämänä.

Ähtärissä syntynyt Kilpi tuli muutaman mutkan kautta Jämsään noin viisi vuotta sitten. Loppusijoituspaikkaansa, kuten hän itse asian ilmaisee. 55,5-vuotias Kilpi esittelee jopa Tärkkilän tiluksien suunnitelmia, joille hän on valmis antamaan nyt kaikkensa.

Tärkkilän rakentaja toivoo kuitenkin rinnalleen muita kulkijoita, omistautujia. Tärkkilän hän ei halua olevan yksin vain hänen projektinsa. Tavoite on luoda kymmenen omistautujan yhteisö, joista jokainen olisi tasa-arvoinen, asuisi kukin omassa asumuksessaan ja hoitaisi yhteistä maata.

– Ekokylistä tämä on varmaan eniten hc-versio. Meillä on vahva pyrkimys olla sosiokraattinen yhteisö. Täällä pitää tulla kaikkien kanssa toimeen, Kilpi kertoo.

Tärkkilän tiluksien omistussuhteen Kilpi aikoo siirtää kokonaan Ikikaiku-säätiön nimiin, kunhan kaikki omistautujat on saatu kasaan. Omistautujaksi pääsee noin vuoden kisälliajan jälkeen.

– Jos haluaa, niin toki valmiutensa omistajuuteen voi osoittaa nopeamminkin. Perusasiat pitää kuitenkin olla hallussa, Kilpi sanoo.

Tällä hetkellä Kilpi on ainoa omistautuja. Yksi kisälli aloitti toukokuussa, toinen tulee kesän aikana. Italialainen perhekin on ollut kiinnostunut tulemaan, kunhan muut palaset asettuvat uomiinsa. Hiljalleen, kuten tilalla on tapana.

Kilpi on myös runolaulaja. Tärkkilä onkin nimetty Runokyläksi, sillä runot kulkevat tilan arjessa vahvasti. Ennen ruokailua lauletaan ruokaruno, saunassa hoilataan oma runo ja niin edelleen.

Kilpi painottaa, että Runokylä Tärkkilässä eletään päihteetöntä elämää. Tätä kaikkien tulee kunnioittaa.

– Tupakointikaan ei ole suotavaa tässä muiden nenän alla, Kilpi naurahtaa.

– Välillä täällä tulee varsin hyviä keskusteluja myös kahvin ja teen välttämättömyydestä, hän kertoo.

Vapaaehtoiseksi pyrkivien joukossa on kuitenkin aina aika ajoin monenlaista tuentarvitsijaa.

– Tämä voi olla joillekin teollisesta siviilisaatiosta toipumisen keskus, Kilpi kertoo.

– Toivoisinkin, että tämä on paikka, missä voi saada positiivisen toiminnan mallin. Ihmisen ei tarvitse olla pelkkä kuluttaja, vaan ympäristön hoivaaja, luonnon monimuotoisuuden turvaaja, hän jatkaa.

Kilpi kertoo käyneensä keskusteluja Jämsän kaupungin sosiaalipuolen kanssa, josko Tärkkilästä löytyisi ajan myötä sijansa myös muille erinäisille kuntoutujille.

– Siinä voisi olla yksi vaihtoehto, ja saisimme siten palkkaa työstä, jota joka tapauksessa teemme, Kilpi pohtii.

  TAaRKKILAaHEINAa2020LIULIIPHOTOKarjalainen20200802 Ähtärissä syntynyt Selma Kilpi on Tärkkilän emäntä.

Tärkkilän kunnostus ja rakentaminen eivät tapahdu ilmaiseksi, vaikka kaikki työ tehdään vapaaehtoisvoimin ja omavaraisuuteen pyritään. Erinäisiä varainkeruumahdollisuuksia kartoitetaan aika ajoin.

Tärkkilä onkin ryhtynyt tarjoamaan myös virtuaalikokousten fasilitointipalveluja erinäisille joukoille. Kilpi kuuluu Suomen fasilitaattorit ry:n jäseniin.

Verkossa eletään ja vaikutetaan vahvasti, mutta luontoa ei sivuuteta. Se on jatkuvasti läsnä.

Kilpi kuljettaa vieraan pihan isoimman kuusen juurelle.

– Minä näen itseni tulevaisuudessa täällä, mutta tasa-arvoisena muiden kanssa. Ehkä lukisin lapsille satuja omassa mökissäni, Kilpi kertoo ja katsoo kuusen juurelta avautuvaa rehevää luontoa.

TAaRKKILAaHEINAa2020LIULIIPHOTO-14Karjalainen20200802 Virtsa kerätään kannellisiin astioihin, joihin lisätään puuhiiltä Tärkkilässä.

Kestävä kehitys: Alhainen kulutus ekokylien aate

Suomessa on useita yhteisöjä, joiden tavoitteena ovat alhainen kulutus, kestävä kehitys sekä tyydyttävät asuinratkaisut. Näitä kutsutaan nimellä ekokylä.

Ekokylien tavoitteena on vähentää ympäristörasitusta yksinkertaisuuteen perustuvien valintojen ja ekologisten suunnitteluratkaisujen avulla.

Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry:n riveissä on 16 ekokylää.

Ne ovat Bromarvin ekokylä (Raasepori), Gaija Luomukylä (Ähtäri), Heinolan tila (Mäntsälä), Isnäs (Loviisa), Kangasalan Yhteiskylä, Katajamäki (Vilppula), Keuruun Ekokylä, Kivisalon yhteisökylä (Kuopio), Kurjen tila (Vesilahti), Linnanniittu (Vihti), Livonsaaren Yhteisökylä (Naantali), Luvattula (Sysmä), Metsän Syli ja Rautlahden Luomutila (Sysmä), Solbacka (Inkoo), Tärkkilä (Jämsä) sekä Väinölän teosofinen yhteisö (Vilppula).

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi