Tiistai, 29.9.2020 
Mika, Mikko, Miika
Kotimaa

Näin suomalaismepit arvioivat von der Leyenin EU-puhetta: kiitoksia puurakentamisesta ja ilmastotavoitteesta, moitteita vaisusta oikeusvaltiomaininnasta

  • STT
Von der Leyen puhui europarlamentille keskiviikkona. Lehtikuva/AFP Von der Leyen puhui europarlamentille keskiviikkona. Lehtikuva/AFP
Puurakentamisen maininta merkittävässä EU-puheessa saa kiitosta suomalaisilta europarlamentaarikoilta. Mepit kuuntelivat tarkkaan, kun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli keskiviikkona parlamentille tulevan EU-vuoden tavoitteita.

Muun muassa SDP:n europarlamentaarikon Eero Heinäluoman mukaan Suomen kannattaa olla hereillä, kun puurakentamisesta on kyse.

–  Puu raaka-aineena on ympäristöystävällinen, ja me voisimme tehdä tässä edelleenkin paljon enemmän kuin mitä olemme itse tehneet sekä Suomessa että eurooppalaisittain, Heinäluoma sanoi, kun suomalaismepit kommentoivat suomalaismedialle von der Leyenin puhetta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Heinäluoma pitää ilmastotavoitteen kiristämistä puheen merkittävimpänä antina. Von der Leyen esitti odotetusti EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteeksi vähintään 55 prosentin vähennystä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon, kun taas nykyinen tavoite on ollut 40 prosentin vähennys.

–  Se (vähintään 55 prosenttia) on kova tavoite ja tulee väistämättä vaikuttamaan kaikkeen lainsäädäntötyöhön, Heinäluoma sanoi.

Tavoitteen kiristäminen johtaa EU:n ilmasto- ja energialakien uudelleenperkaamiseen. Von der Leyen lupasi puheessaan, että lait käydään läpi ensi kesään mennessä, jotta ne ovat linjassa kiristettävän tavoitteen kanssa.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen kuitenkin muistutti, että EU:n pidemmän ajan tavoitteessa riittää petrattavaa. EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, mutta tavoite ei Pietikäisen mukaan ole riittävä, vaan sitä pitäisi kiristää.

–  Pelkäänpä, että tähän joudutaan palaamaan vielä monta kertaa, ja meillä on isompi kuin covid-hätä kädessä, Pietikäinen sanoi.

Vihreiden Heidi Hautalan mielestä oli kiinnostavaa, että von der Leyen nosti esiin sen, kuinka ilmastotavoitteessa ei ole kyse vain päästöjen vähentämisestä vaan koko järjestelmän muuttamisesta.

–  Nykyinen kulutustaso ei ole kestävä, planeetta on hauras ja sitä pitää suojella. Tämä on tietysti musiikkia minun korvilleni. Tällaista komission puheenjohtajaa onkin saatu odottaa, mutta aikakin on tietysti muuttunut, kun ongelmat kärjistyvät, Hautala pohtii.

Erilaisia tulkintoja puheen ulkosuhdeosiosta

Hautala kiittelee von der Leyenin puhetta myös päättäväisyydestä ja siitä, että ulkosuhteissa komission puheenjohtaja kiinnitti huomiota Hongkongin tilanteeseen ja uiguurien sortoon Kiinan Xinjiangissa.

Von der Leyen patisti puheessaan EU-jäsenmaita siirtymään yksimielisyyden sijaan määräenemmistöpäätöksiin ulkosuhdekysymyksissä ainakin ihmisoikeuksien ja pakotepäätösten osalta.

Keskustan Elsi Katainen pohtii, että päätöstavan muuttaminen ei välttämättä ole helppoa. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari puolestaan sanoo, että määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä ei pidä hyväksyä miltään osin ulkopolitiikassa.

Huhtasaaren mielestä puheessa hyvää oli se, että von der Leyen peräänkuulutti parempaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

SDP:n Heinäluoma kritisoi puheen ulkosuhdeosuutta konkretian puutteesta. Heinäluoma pettyi siihen, ettei von der Leyen ottanut kantaa siihen, kuinka Yhdysvallat voitaisiin saada takaisin tukemaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.

Moitteita vaisusta oikeusvaltiokannasta

Moitteita von der Leyenille mepit antavat siitä, että puheen oikeusvaltiokannanotot jäivät vaisuiksi eikä hyvästä hallintotavasta ollut paljoa puhetta.

SDP:n Heinäluoma huomauttaa, että von der Leyen ei korostanut puheessaan EU:n rahojenkäytön sitomista oikeusvaltioperiaatteeseen, vaan siihen, että korruptiota ja eturistiriitoja ei hyväksyttäisi.

–  Tätä pidän isona puutteena, ja se jättää hämärän kuvan siitä, mitä tässä loppujen lopuksi halutaan. Oletan, että tämä muotoilu sopii hyvin siihen, mitä Unkarin ja Puolan valtiolliset johtajat haluavat päätöksenteolta. Tältä osin tämä oli huolestuttavaa, Heinäluoma kommentoi.

Keskustan Katainen olisi halunnut kuulla von der Leyenin puheessa mainintoja maatalouden ja koheesiopolitiikan näkymistä.

–  Maatalouden ja ruoantuotannon haavoittuvuus ja tärkeys on suuri osa tätä huoltovarmuuskeskustelua, Katainen huomautti.

Katainen epäilee, että maatalouspolitiikan poisjäänti puheesta voi perustua siihen, että EU:n maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski ei ole ollut kovin aktiivinen.

Perussuomalaisten Huhtasaari kritisoi, että EU hamuaa koronaviruskriisin varjolla lisää valtaa. Huhtasaari ei innostu von der Leyenin esittämästä ajatuksesta, että EU:ssa tulisi keskustella terveyspolitiikan toimivaltuuksista ja tiivistää terveysyhteistyötä.

Von der Leyenin uskottavuus komission puheenjohtajana saa kuitenkin pääosin kiitosta suomalaismepeiltä. Esimerkiksi kokoomuksen Pietikäisen mukaan von der Leyen on osoittautunut edeltäjäänsä Jean-Claude Junckeria paremmaksi.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi