Tiistai, 27.10.2020 
Hellä, Helli
Kotimaa

LVM: Aiotusta uutistoimistotuesta peräännyttiin, koska ministeriössä ei uskota STT:n toiminnan kannattavuuteen

  • STT
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) perääntyi kansallisen uutistoimistotuen esittämisestä, koska ministeriössä ei uskota että Suomen Tietotoimiston (STT) liiketoiminta voisi muuttua kannattavaksi tuen myötä, kertoo ministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala.

Vielä kesäkuussa neljännessä lisätalousarviossa uutistoiminnan tukeen varattiin 2,5 miljoonaa euroa. Nyt tuki ollaan sulauttamassa osaksi yleistä median koronatukea, jonka määrä kasvaisi 7,5 miljoonan euroon.

–  Uutistoimistotuessa on alun alkaenkin ollut kyse määräaikaisesta kertaluontoisesta tuesta. Tuen tarkoitus oli, että sen avulla toiminta voisi muuttua kannattavaksi. Tässä on käyty erinäisiä keskusteluja, eikä niiden perusteella näytä todennäköiseltä, että näin voisi käydä, Rantala sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Harakka Twitterissä: Tieto tuen kohtalosta elokuussa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kommentoi asiaa Twitterissä. Hän kiistää STT:n toimitusjohtaja Kimmo Pietisen näkemyksen, että tuen peruuntumisesta ei olisi kerrottu STT:lle.

–  Koronakeväänä rakensimme nopeasti journalistisen työn tuen ja uutistoimistotuen. STT kertoi uudistusohjelmasta, jolla se vähentäisi tappioita ja hankkisi uusia asiakkaita. Elokuussa toimitusjohtaja Pietinen kertoi, että ohjelma ei toteudu. Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi, ettei STT voi saada tukea, Harakka kirjoittaa.

Harakan mukaan tuen peruste poistui, kun uutistoimistotuelle ei ollut muita ehdokkaita.

–  Siis STT tiesi jo elokuussa ettei saa tukea. Kun muita ehdokkaita ei ollut, tuen peruste poistui. Onneksi varattu 2,5 miljoonaa euroa voitiin lisätä journalismin tukeen. Outo vaatimus, että STT:tä olisi pitänyt erikseen infota. Se ei ollut STT:n rahaa eikä valtio maksuautomaatti, Harakka sanoo.

Kuka tarkoitti ja mitä tarkoitti?

Liikenne- ja viestintäministeriölle keväällä esitetyssä uudistusohjelmassa oli esillä ajatus uutis- ja uutiskuvatoimiston eriyttäminen STT:n muusta toiminnasta, kertoo STT:n toimitusjohtaja Kimmo Pietinen.

–  Sitä esiteltiin jo keväällä ministeriölle. Siinä esitetyssä ohjelmassa STT ei kertonut, että se toisi uusia asiakkaita tai ratkaisisi yhtiön kannattavuutta. Ytimessä oli omistajien sitoutuminen uutistoiminnan kehittämiseen.

Twitterissä Harakka kirjoittaa Pietisen kertoneen elokuussa, että ohjelma ei toteudu ja ministeriön kertoneen, ettei STT voi saada tukea.

Pietinen sanoo, ettei hän ymmärtänyt asiaa niin.

–  Olen sanonut meidän ohjelmastamme, että se on käytännön kannalta aika hankala enkä ole varma, että se palvelee sitä tarkoitusta, mitä on ajateltu.

Pietisen mukaan hän ei ole mistään ministeriön viesteistä ymmärtänyt, että budjetissa ollutta uutistoimistotukea ei myönnettäisi ollenkaan.

–  Olen koko ajan ollut siinä käsityksessä, että me keskustelemme siitä, miten me täyttäisimme ne edellytykset, että saisimme (tuen). Ja että keskustelu olisi jatkunut syksyllä.

Syyskuussa käyty sähköpostiviestittely

Pietinen ja Harakan erityisavustaja Matti Sadeniemi kävivät 9. syyskuuta sähköpostiviestittelyn, jossa Pietinen kyseli, onko asiassa mahdollisesti jotain väliaikatietoja kerrottavissa.

Tuolloin 9. syyskuuta Sadeniemi vastasi: "Asia on käsittelyssä ja yritän palata tähän mahdollisimman pian."

Tekstiviestitse perjantai-iltana STT:lle vastanneen Sadeniemen mielestä STT yritti tuolloin kysyä, olisiko kertaalleen evätylle tuelle vielä tehtävissä jotain.

–  Kysymyshän oli siitä, miten uskottavasti STT, jos sille tuki myönnettäisiin, pystyisi täyttämään tuelle asetetut tavoitteet ja luomaan jatkossa ilman tukea kestävän liiketoimintamallin. Tämä viimeinen osa oli se haaste. Sen kyllä kerroin hänelle, Sadeniemi vastasi tekstiviestissä.

Pietisen mukaan hänelle kerrottiin puhelinkeskustelussa syyskuussa, että STT:llä "pitäisi olla parempi tarina siitä, miten faktapohjainen uutistoiminta paremmin tavoittaa ja säilyy alueellisesti ja pienissä toimijoissa.

Tukea mainostulojen menetyksistä kärsiville mediayhtiöille

STT:lle myönnettiin vuonna 2019 puolentoista miljoonan euron kertaluontoinen tuki. STT:n uutisliiketoiminta on kuitenkin edelleen raskaasti tappiollista. Kahdelle vuodelle osoitettu 2,5 miljoonan tuki olisi merkittävä lisä uutistoimiston budjettiin, joka on vuosittain noin 10 miljoonaa euroa.

Ylijohtaja Rantalan mukaan ministeriössä päätettiin, että koronaviruksen aiheuttamista mainostulojen menetyksistä kärsivien mediayhtiöiden tukeminen on tärkeämpi hanke. Koska STT ei myy mainoksia, tukiehtojen mukaisesti uutistoimiston ei ole Pietisen mukaan mahdollista saada median yleistä koronatukea.

Jatkoaskeleet vielä hämärän peitossa

STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta ei halua tehdä asiasta vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä tukiprosessi on edelleen kesken. Hän ei myöskään lähde maalailemaan tummia pilviä uutistoimiston ylle.

–  Meillä ei vielä ole yksiselitteistä vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos tukea ei myönnettäisi. STT:n omistajat ja varsinkin pääomistaja on sitoutunut jatkamaan STT:n kehittämistä ja roolia kotimaisessa mediakentässä. Täytyy selvittää, mistä tässä nyt on kyse. Olen edelleen optimistinen, Putkiranta sanoo.

STT:n suurin omistaja on Sanoma Media Finland, joka omistaa 75,4 prosenttia yhtiöstä.

Hänen mukaansa STT tarvitsisi tukea, sillä toiminta on edelleen tappiollista.

–  Kehitys on kuitenkin ollut positiivista ja seuraavan parin vuoden aikana on odotettavissa, että STT:n talous saataisiin kuntoon. STT:n tukeminen on erittäin yksinkertainen tapa subventoida normaalia uutistoimintaa. STT:n uutisointi kattaa myös niitä asioita, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kaupallisesti niin relevantteja.

Ministeri Harakka ei vastannut perjantaina STT:n yhteydenottopyyntöön.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi