Lauantai, 28.11.2020 
Heini
Kotimaa

Eri sukupolvien uskonnollisuudessa on valtavat erot Suomessa – erityisesti naisten uskonnollisuus on vähentynyt jyrkästi

  • STT
Uskonnon merkitys on heikentynyt merkittävästi Suomen nuoremmissa sukupolvissa. Asia selviää Kirkon tutkimuskeskuksen tuoreesta julkaisusta, jossa tutkitaan suomalaisten suhtautumista uskontoon ja kirkkoon viime vuosina.

Tutkijoiden mukaan suomalaisten uskonnollisuudessa ja suhteessa kirkkoon on meneillään sukupolvien välinen murros. Vanhimman ja nuorimpien sukupolvien välillä uskontoa tärkeänä pitävien ihmisten osuudessa havaittiin jopa 45 prosenttiyksikön ero.

Sotien ja jälleenrakennuksen sukupolvesta eli vuosien 1921–1939 välillä syntyneistä ihmisistä useampi kuin kolme viidestä piti uskontoa erittäin tai melko tärkeänä. 1980- ja 1990-luvulla syntyneiden Y- ja Z-sukupolvissa alle viidesosa piti uskontoa tärkeänä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Erityisesti naisten keskuudessa uskonnollisuuden väheneminen on ollut poikkeuksellisen jyrkkää. Vanhimpaan sukupolveen kuuluvien naisten ja 1990-luvulla syntyneiden naisten välillä laskua on 59 prosenttiyksikköä.

Erot naissukupolvien välillä ovat Suomessa suurimmat kaikista tutkimuksessa mukana olleista Euroopan maista.

Tutkimusjulkaisussa käytettiin aineistona European Values Study -kyselyä, joka toteutettiin reilussa 30:ssä Euroopan maassa vuosina 2017–2018. Suomesta kyselyyn vastasi reilut 1  200 ihmistä. Yhteensä Euroopassa kyselyyn vastasi noin 56  000 ihmistä.

Nuoret eivät miellä itseään uskonnollisiksi

Nuorimmissa sukupolvissa myös uskonnolliseksi identifioituminen on yhä harvinaisempaa. Uskonnollisena itseään pitävien osuus on laskenut voimakkaasti ja suoraviivaisesti sukupolvesta toiseen, Kirkon tutkimuskeskus kertoo.

Siinä, missä kahdessa vanhimmassa sukupolvessa 71 prosenttia vastaajista määritti itsensä uskonnolliseksi, 1990-luvulla syntyneiden sukupolvessa enää 23 prosenttia vastaajista piti itseään uskonnollisena.

Uskonnollisina itseään pitävien osuudet Suomen nuorimmissa sukupolvissa ovat kyselyssä mukana olleista Euroopan maista pienimpien joukossa.

Sen sijaan kaikista täysi-ikäisistä suomalaisvastaajista noin puolet piti itseään uskonnollisina. Ei-uskonnollisia ja ateisteja oli miltei saman verran.

–  Näiden lukujen perusteella voidaan olettaa, että jopa koko väestön tasolla ollaan lähellä taitepistettä, jossa uskonnollisuus alkaa näyttäytyä epätavallisena identifikaationa. Nuoremmissa sukupolvissa tällainen taitepiste on selvästi jo ohitettu, tutkimusjulkaisussa kirjoitetaan.

Julkaisun analyyseissa huomattiin, että varsinkin ei-uskonnolliseksi identifioituminen ei ollut yhteydessä juuri mihinkään muihin taustatekijöihin kuin ikään.

Sukupuolten tasa-arvon kannatus heijastuu ateistisuuteen

Uskonnolliseksi identifioitumiseen sen sijaan vaikuttivat useat eri tekijät.

Uskonnollisuuden huomattiin olevan yhä enemmän sukupuolittunut asia. Miehet olivat naisiin verrattuna yli kolminkertaisella todennäköisyydellä ateisteja.

Myös asenteet ja arvot vaikuttivat siihen, määrittelivätkö vastaajat itsensä uskonnolliseksi. Vastauksissa näkyivät erityisesti asenteet sukupuolirooleja, sukupuolten tasa-arvoa ja samaa sukupuolta olevien vanhemmuutta kohtaan.

Sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten roolien korostus sekä samaa sukupuolta olevien parien vanhemmuuden arvostus heijastuivat ateistiseen identiteettiin. Vastaavasti käänteiset arvot eli sukupuoliroolien erilaisuutta korostavat asenteet ja epäluulo samaa sukupuolta olevien vanhemmuutta kohtaan ennustivat uskonnollista identifioitumista.

Myös voimakas kansallisylpeys oli vahvasti yhteydessä uskonnollisuuteen. Epäluottamus yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan oli yhteydessä ateistisuuteen.

30-40-vuotiaat vähiten uskonnollinen sukupolvi

Uskonnollisten yhdyskuntien kokonaisjäsenmäärä Suomessa oli viime vuonna noin 97  700 ihmistä eli 1,7 prosenttia väestöstä. Suurin osa eli noin 75  000 kuului kristillisiin tai kristillistaustaisiin yhdyskuntiin.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus väestöstä on kasvanut tasaisesti viime vuosien ajan. Samalla evankelisluterilaisen kirkon jäsenien osuus väestöstä on tasaisesti laskenut.

Erityisesti 20–39-vuotiaiden kirkkoon kuuluminen on vähentynyt. Tutkijoiden mukaan nuoremmat sukupolvet arvioivat kriittisesti jäsenyyttään uskonnollisissa yhteisöissä ja he irtautuvat perinteisistä uskonnonharjoituksen tavoista.

–  Millenniaalit eivät välttämättä kaipaa uskontoa oman elämänkaarensa juhlahetkiin eivätkä välitä uskontoa lapsilleen. 2000-luvulla kirkollisten vihkimisten ja kasteiden osuus onkin laskenut nopeasti, samoin kirkossakäynti juhlapyhinä, julkaisussa kerrotaan.

Noin 30–40-vuotiaat ovat tällä hetkellä vähiten uskonnollinen sukupolvi Suomessa. He ovat sekä perheenperustamisiässä että parhaassa työiässä olevia suomalaisia, joiden näkemykset heijastuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun, julkaisussa sanotaan.

–  Heidän tapansa suhtautua uskontoon tulee myös vaikuttamaan moneen kirkon kannalta keskeiseen asiaan lähitulevaisuudessa, tutkijat arvioivat.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi