Lauantai, 23.1.2021 
Enni, Enna, Eini
Kotimaa

Taisteluväsymys ja hieman liian aikaiset höllennykset edesauttoivat koronatilanteen heikentymistä, arvioivat asiantuntijat

  • STT
Suomen koronatilanne on pahentunut muutaman viikon aikana radikaalisti etenkin pääkaupunkiseudulla. Nyt pääkaupunkiseudulla on otettu käyttöön jälleen tiukkoja rajoituksia, jotta sairaalat eivät kuormittuisi liikaa.

Olisiko jotain voinut tehdä jo aiemmin, jotta Suomi ei olisi luisunut taas kevään kaltaiseen tilanteeseen?

STT:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että mitään yksittäistä tiettyä toimea on vaikea nimetä – paitsi ehkä sen, että tiukempia rajoituksia olisi voitu pitää voimassa astetta pidempään.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Jälkiviisaus on aina huono viisauden laji, ja paljon asioita on tehty hyvin. Mutta ehkä Suomessa ja muualla Euroopassa luovuttiin kokoontumisrajoituksista hieman liian optimisesti. Kokoontumisrajoitukset olisi voitu pitää vähän alempana, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen arvioi myös, että tiukempia rajoituksia olisi voitu pitää voimassa hieman pidempään.

–  Toki jos voitaisiin mennä ajassa taaksepäin ja oltaisiin oltu hieman tiukempia ja saatu vielä pienemmäksi se tartuntojen määrä, niin tauti ei olisi ehkä lähtenyt leviämään taas näin. Eli jos olisimme saaneet tartuntaluvun keväällä ja kesällä vielä lähemmäksi nollaa.

Taisteluväsymystä ilmassa

Pääsyyksi tartuntojen leviämiseen asiantuntijat arvioivat kuitenkin sen, että ihmisillä on ollut taisteluväsymystä. Lisäksi viestintä on ollut osittain monitulkintaista.

–  Suuri ongelma on, että ihmiset ovat väsyneitä. Puhutaan myös prevention paradox -ilmiöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun toimet ovat oikeanlaisia, tautia ei näy. Ja kun sitä ei näy, myös ihmisten motivaatio olla varovainen heikentyy. Jos menee liian hyvin, aletaan ajatella, ettei mitään pidä tehdä, professori Vapalahti avaa.

Samaa arvioi apulaisprofessori Sironen.

–  Itselleni ei tule mieleen mitään yksittäistä toimea, joka tämän olisi estänyt. Oma käsitykseni on, että tämä johtuu hyvin pitkälti ihmisten väsymisestä rajoitustoimiin.

Toiseksi merkittäväksi syyksi Sironen nostaa viestinnän monitulkintaisuuden.

–  Siinä on ollut tietynlaista epätarkkuutta ja epämääräisyyttä. Suositukset ovat vähän monitulkintaisia, hän sanoo.

Sirosen mukaan on kuitenkin hyvä, että viestintään on otettu nyt positiivisempi asenne.

–  Nyt viestinnän kärkenä on ollut, että ollaan tässä yhdessä ja voimme kääntää tilanteen toiseen suuntaan. Se kun olisi aloitettu vähän aiemmin, olisi ollut hyvä.

Hänestä viestintä olisi kuitenkin voinut olla nykyiselläänkin vahvempaa.

– Tämä on tosi paljon viestintä- ja asennekysymys. Viestintä olisi voinut olla selkeämpää ja suoraviivaisempaa, vahvempaa suositusten antoa.

Esimerkkinä hän nostaa maskisuosituksen, jonka käyttöä ei ole laajasti valvottu.

Tartuntatautilain uudistus voi selkeyttää tilannetta

Sekavien ohjeiden taustalla on ollut osittain se, että päätöksentekoa on hajautettu alueille. Tämä on johtanut siihen, että suosituksia ovat antaneet useat eri tahot hallituksesta alueviranomaisiin.

Selkeyttä on haettu muun muassa tartuntatautilain uudistamisesta. Uudistus ei kuitenkaan ole vielä ehtinyt valmistua.

Tavoitteena on muuttaa lakia niin, että tartuntataudin torjuntatoimia voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön ilman poikkeusoloja. Tällöin alueellinen viranomainen, kuten kunta, saisi päättää esimerkiksi elinkeinotoiminnan sulkemisesta.

Toistaiseksi tämä ei ole ollut mahdollista, mikä on osaltaan johtanut sekaviin tilanteisiin. Esimerkiksi nyt kunnalliset kuntosalit on määrätty suljettavaksi pääkaupunkiseudulla, kun yksityisten osalta tämä on vasta suositus.

–  Ihmiset eivät tunnu tietävän, mikä on sääntö, mikä suositus, ja ne vaihtuvat. Jos asiat eivät toimi suosituspohjalta, on pakko mennä tiukempiin toimiin. Varmaan lähiviikot näyttävät, riittävätkö uudet suositukset vai tarvitaanko moukaria, Vapalahti sanoo.

–  Tärkeintä nyt on, että toimitaan heti tarpeeksi tehokkaasti, jotta ei päädytä teho-osastojen täyttymiseen ja yhteiskunnan sulkemiseen kuten muualla Euroopassa, hän lisää.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi