Keskiviikko, 3.3.2021 
Kauko
Kotimaa

Vääriä vankeja pääsi vapaaksi toisten henkilötiedoilla – vankiloille tulossa valtakunnallinen ohje vankien vapauttamisesta

  • STT
Vankilat ovat saamassa valtakunnallisen ohjeen vankien vapauttamisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana on paljastunut kaksi tapausta, joissa väärä vanki on päästetty vapaaksi. Kuvassa Vantaan vankila. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa Vankilat ovat saamassa valtakunnallisen ohjeen vankien vapauttamisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana on paljastunut kaksi tapausta, joissa väärä vanki on päästetty vapaaksi. Kuvassa Vantaan vankila. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa
Vankilat ovat saamassa valtakunnallisen ohjeen vankien vapauttamisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana on paljastunut kaksi tapausta, joissa väärä vanki on päästetty vapaaksi. Kummallakin kerralla vanki huijasi vartijoita käyttämällä toisen, vapautetuksi tarkoitetun vangin henkilötietoja.

Ensimmäinen tapaus sattui heinäkuussa Akaassa Pirkanmaalla sijaitsevassa Kylmäkosken vankilassa. Väkivaltarikoksesta tuomiota istunut mies esitti vartijoille olevansa toinen, vapautumassa ollut vanki ja pääsi vapaaksi.

Kahta vankilan vartijaa epäiltiin alkuun virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta syyttäjä jätti syytteet nostamatta. Syyttäjän mukaan vartijoille ei ollut annettu yksityiskohtaisia, kirjallisia ohjeita vapauttamismenettelystä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tapauksen takia Rikosseuraamuslaitos (Rise) on alkanut valmistella vankiloille annettavaa, valtakunnallista ohjetta vankien vapauttamisesta. Risen turvallisuusjohtajan Ari Juutin mukaan on mahdollista, että joidenkin muidenkin vankiloiden ohjeistuksissa on puutteita.

–  Asiasta on keskusteltu rikosseuraamusalueiden turvallisuuspäälliköiden kanssa yhteisessä kokouksessa, ja he ovat käsitelleet sitä alueillaan eri yhteyksissä ja tilaisuuksissa. Mutta varsinaista valtakunnallista tarkastelua muiden vankiloiden osalta ei ole tehty. Kylmäkosken vankilassa ohjeistus laitettiin kuntoon tapauksen jälkeen, mutta valtakunnallisesti ei ole tehty laajempaa selvitystä, Juuti kertoi STT:lle.

Ei muistanut henkilötunnuksen loppuosaa

Kylmäkosken tapauksessa rikoksesta epäiltiin vartijaa, joka toimitti väärän vangin osastolta vankilan vastaanottoon sekä toista vartijaa vastaanotossa.

Syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen mukaan osastolla ollut vartija oli saanut sisäpuhelimella ilmoituksen, että vapautuvan vangin voi laittaa tulemaan vastaanottoon. Hän meni osaston ovelle ja sanoi, että vapautuva voi lähteä. Ovelle tuli vartijalle ennalta tuntematon henkilö, joka vastasi myöntävästi, kun vartija kysyi, että ”sinäkö vapaudut”. Vartija oli toiminut laitoksessa useissa eri tehtävissä, eikä tiennyt vankien nimiä.

Syyttäjän mukaan myöskään vastaanotossa työskennellyt vartija ei tuntenut vapautettavaa vankia. Vastaanottoon tulleen miehen hän kuitenkin tunsi toisella nimellä. Vartija kysyi, että onko mies vaihtanut nimeään, mihin mies vastasi myöntävästi. Kun vartija tarkasti vapautuvan vangin tiedot, niissä entinen sukunimi oli sama kuin se, jonka vartija tiesi vastaanottoon tulleen miehen nimeksi.

Mies myös antoi vapautumassa olleen vangin syntymäajan, muttei muistanut henkilötunnuksen loppuosaa. Vartijan mukaan ei ollut kuitenkaan lainkaan harvinaista, että vangit eivät muista henkilötunnustaan.

Vankilanjohtaja: Kirjallisia ohjeita ei ole koskaan ollut

Rise katsoi omassa selvityksessään, että vaikka vartijat toimivat osin huolimattomasti, heidän toimintansa vastasi pääosin vankilassa hyväksyttyä toimintatapaa.

–  Aiempi kirjallisten ohjeiden puuttuminen ja virkamiesten (vartijoiden) toiminta aiemman yleisesti hyväksytyn suullisen toimintamallin mukaan on yhtenä syynä siihen, että väärä vanki on vapautettu -- Vankilassa on käytännössä toimittu pidempään tavalla, joka mahdollisti virheen, Rise sanoi.

Kylmäkosken vankilan johtajan Harri Rämön mukaan vankien vapauttamisesta ei ollut koskaan aiemmin tehty kirjallisia ohjeita.

–  Vankila on valmistunut vuonna 1993, eikä sellaisia ole koskaan laadittu, koska vangin vapauttaminen on rutiininomainen ja suhteellisen yksinkertainen asia, joka opetetaan kaikille vartijoille ja johon jokainen perehdytetään. Toimenpiteenä se on sellainen, että kirjallisia ohjeita ei ole katsottu tarpeellisiksi, Rämö sanoo.

Rämön mukaan myös vangin henkilöllisyyden tarkistaminen on perusasia, joka pitää aina tehdä ja joka opetetaan perustutkinnolla.

–  Nyt asiasta on annettu kirjallinen ohje ja muistutus, että henkilöllisyys pitää aina varmistaa ja jos on epävarma, pitää pyytää esimies paikalle.

Karkuri saatiin kiinni seuraavana päivänä, ja häntä vastaan on nostettu syyte vangin karkaamisesta. Oikeuskäsittely on Pirkanmaan käräjäoikeudessa maaliskuussa.

Vantaalla lisätty varmistuksia

Samankaltainen tapaus sattui marraskuussa Vantaan vankilassa. Vankilan johtaja Tommi Saarinen ei halua mennä yksityiskohtiin, koska asian esitutkinta on vielä kesken.

–  Väärä vanki pääsi vapaaksi toisen vangin nimellä ja tiedoilla. Virhe havaittiin hyvin nopeasti ja vanki saatiin kiinni joidenkin päivien kuluttua, Saarinen kertoo.

Paon jälkeen Vantaan vankilassa tehtiin kirjallinen menettelytapaohje vangin vapauttamiseen. Saarinen ei ole varma, oliko aiempi ohje kirjallinen vai suullinen.

–  Tällainen tapaus johtaa aina jonkinlaiseen toimintatavan muutokseen. Olemme vahvistaneet jo voimassa olleita käytäntöjä ja luoneet uusia niin, että aikaisempien varmistusten lisäksi tehdään vielä lisävarmistuksia siitä, että varmasti oikea henkilö vapautuu, hän sanoo.

Biometrisiä tunnisteita ei saa kerätä

Vartijoiden käytössä olevissa vankitiedoissa on muun muassa vangin nimi, kuva ja henkilötunnus. Biometrisiä tunnisteita – kuten sormenjälkiä – ei kuitenkaan käytetä.

Risen turvallisuusjohtaja Juutin mukaan kyse on pitkälti lainsäädännöstä ja siitä, mitä tietoja vangeista voidaan rekisteröidä.

–  Nykyään saamme rekisteröidä tuntomerkit ja valokuvan, mutta tarvittaisiin lainsäädäntöuudistusta, jotta voisimme ottaa muita tietoja kuten sormen- tai kädenjälkiä tai käyttää iiristunnistusta, Juuti sanoo.

–  Todennäköisesti tällaisilla tunnistautumiskeinoilla tämän kaltaiset tilanteet jäisivät pois. Tästä tarpeesta emme ole vielä keskustelleet oikeusministeriön kanssa, joka valmistelee Riseä koskevat lait.

Juuti korostaa, että Kylmäkosken ja Vantaan kaltaiset tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia.

–  Itse aloitin Risessä 2007, eikä tällaista ollut aiemmin tullut tietoon, hän sanoo.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi