Perjantai, 5.3.2021 
Leila, Laila
Maakunta

Kolumni: Siun soten on soitettava tunnistettavasti

  • Helena Tahvanainen

Siun sotea kiitetään ja moititaan - moititaan enemmän, koska moittiminen käy meille ihmisille jotenkin luontevammin. Mutta ei kyse ole pelkästään siitä: kun kaikki menee hyvin, menee juuri oletuksen mukaan. Oletus ja tarkoitus on, että apua saa tarvitessa ja hoito ja palvelu on hyvää.

Siitä unohtuu kiitellä. Vasta sen huomaa, jos systeemi ei pelaa.

Ehkä moitteet pitäisikin lukea niin, että järjestelmä toimii niin hyvin, että huono palvelu pistää silmään ja ottaa aivoon.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Moitteiden ja kiitosten paljous johtuu tietenkin myös siitä, että melkein jokainen pohjoiskarjalainen joutuu ainakin joskus Siun soten kanssa tekemisiin. Onnekkaat työterveyden asiakkaatkin ovat valtaosin erikoissairaanhoitoa tarvitessaan siunsotelaisia.

Työntekijöitä Siun sotella on tuhansia. Siihen mahtuu niitä, joilla on kaikki hyvin työpaikalla ja elämässä, ja niitä, jotka tuntevat asioiden olevan huonommin.

Joulukuussa kontiolahtelainen Heimo Riikonen kirjoitti Mielipide-palstalla leikkausta odottaneen ystävänsä kohtaamasta puhelinongelmasta. Leikkausjonolainen joutui vastaamaan kaikkiin kerjuu- ja häirintäpuheluihin, koska Siun sote ei soita selvästi erottuvista numeroista.

Miksi? Olisiko todella mahdotonta, että Siun soten soittaessa näkyisivät nuo kaksi pientä sanaa?

Entistä useampi pelkää, ja aivan syystä, vastata tuntemattomista numeroista tuleviin puheluihin. Monelle se on periaatekin.

Tiedän Riikosen ystävän ongelman omastakin kokemuksesta, koska vuosi sitten olin käsileikkauksessa.

Aivan äskettäin pääsin tutustumaan vielä kummallisempaan ja hyvin huolestuttavaan Siun soten soittokäytäntöön.

Puhelimeni soi keskellä yötä. Kuulin sen, koska puhelin sattui olemaan yöpöydällä, vieläpä äänet päällä. Hätäännyksissäni pyyhkäisin luurin soittajan korvaan ennen kuin kunnolla heräsin.

Soittaja oli Yksityinen numero. Vaistoni sanoi, että se on suomeksi Siun sote ja kyse on sairastelevasta läheisestä, jonka tilanteesta juuri minulle pitää ilmoittaa.

Numeroon ei voinut soittaa takaisin, eikä siitä koskaan soitettu uudelleen.

Joensuulainen läheiseni oli viety ambulanssilla Tikkamäelle ja sieltä satunnaiseen terveyskeskukseen. Onneksi hän oli aamulla niin hyvässä kunnossa, että vastasi omaan puhelimeensa. Enpä tiedä, tietäisinkö muuten vieläkään, missä hän on ja mitä on tapahtunut.

Kerran aiemminkin hänen sairaalakierroksestaan on ilmoitettu samalla tavalla: papereissa lukee, että ilmoitettu on - lisäämättä, ettei lähiomaiseen saatu yhteyttä.

Siun soten vaade lienee, että puhelimeen on aina voitava vastata. Vähintä olisi, että vastaavissa tapauksissa lähetettäisiin automaattiviesti ja numero, josta tilanteen voi selvittää.

Kenelle tahansa meistä voi tapahtua yllättäviä asioita just silloin, kun läheinen on vaikkapa vessassa tai keskellä yötä nukkumassa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi