Perjantai, 5.3.2021 
Leila, Laila
Kotimaa

Matkustusrajoitukset olivat esillä, kun EU-johtajat pohtivat keinoja hidastaa virusmuunnosten leviämistä – pääministeri Marinin mukaan asiaan suhtaudutaan erittäin suurella vakavuudella

  • STT
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (kuvassa) ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel korostivat kokouksen jälkeen, että tarpeetonta matkustamista tulisi välttää. LEHTIKUVA / AFP EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (kuvassa) ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel korostivat kokouksen jälkeen, että tarpeetonta matkustamista tulisi välttää. LEHTIKUVA / AFP
Koronaviruksen muunnoksiin suhtaudutaan erittäin suurella vakavuudella, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) EU-maiden johtajien kokouksen jälkeen myöhään torstaina.

Suurta huolta herättää virusmuunnosten nopea leviäminen, joten kokouksessa oli esillä myös rajaliikenteen tiukentaminen. Marinin mukaan jäsenmailla on asiaan erilaisia näkökulmia.

–  Osa on pitänyt ja ottanut käyttöön rajatarkastuksia ja kiristää edelleen toimia. Osa korostaa sitä, kuinka tärkeää EU:n vapaa liikkuvuus on periaatteena ja sitä, kuinka riippuvaisia jäsenvaltiot ovat rajan yli liikkuvasta työvoimasta, Marin luonnehti kokouksen jälkeen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel korostivat kokouksen jälkeen, että tarpeetonta matkustamista tulisi välttää.

Päätökset rajaliikenteen rajoituksista tehdään kuitenkin kansallisella tasolla. Suomen hallitus keskustelee uusista tiukennuksista perjantaina.

Marin arvioi, että tarkkuus rajoilla on vaikuttanut siihen, että tautitilanne on pysynyt Suomessa hyvin hallinnassa verrattuna moneen muuhun maahan.

–  Meillä tautitilanne on paremmin hallinnassa kuin monissa muissa Euroopan ja maailman maissa. Eli meillä on tietenkin myös suhteessa kohonneempi riski siihen, että tautia tulee rajan yli, Marin sanoi aiemmin torstaina ennen kokousta.

–  Rajaliikenteen rajoitukset, testaukset ja karanteenit ovat avainasemassa siinä, kuinka hyvin voimme hallita viruksen leviämistä maasta toiseen.

Marin odottaa AstraZenecan rokotetta

Illan suurena keskustelunaiheena oli koronarokotusten eteneminen. Marin pitää rokotustahdin nopeutumisen kannalta ratkaisevana sitä, milloin EU pystyy antamaan myyntiluvan kolmannelle koronarokotteelle, eli lääkeyhtiö AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston valmisteelle.

–  Tiedot ovat sen suuntaisia, että tätä AstraZeneca-rokotetta olisi jo varastoissa tällä hetkellä siten, että rokotetta saataisiin nopeastikin maahan paljon isommissa määrin kuin tällä hetkellä saamme Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteita.

Euroopan lääkeviraston mahdollista hyväksyntää AstraZenecan rokotteelle odotetaan ensi viikolla.

Marin toivoo, että rokotukset AstraZenecan rokotteella voisivat alkaa viivytyksettä myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Hän pitää tärkeänä keskustelua siitä, miten rokotejakelua voitaisiin vauhdittaa myös ennakoivilla toimilla.

Kysymykseen siitä, voisiko hallitus tehdä poliittisen päätöksen tuoda AstraZenecan rokoteannoksia varastoon jo ennen myyntiluvan myöntämistä, Marin vastasi korostamalla EU:n yhtenäisen linjan tärkeyttä.

–  Tänään kävimme keskustelua ja keskustelua tämän asian tiimoilta jatkuu.

Hitaat toimitukset rokotusten pullonkaulana

Rokottamisen hidas alku on tuskastuttanut ympäri Eurooppaa, ja Marinin mukaan rokotteiden puute vaivaa kaikkia jäsenmaita.

–  Isoin pullonkaula on siinä, että me emme saa maahan niin paljoa rokotteita, kuin vielä viime vuoden puolella rokotevalmistajat ovat arvioineet ja luvanneet, Marin totesi.

EU on tähän mennessä antanut myyntiluvan kahdelle koronarokotteelle. Ensimmäisenä luvan sai lääkeyhtiöiden Biontechin ja Pfizerin valmistama rokote, joka vaatii erittäin kylmät säilytys- ja kuljetusolosuhteet. Toisena myyntiluvan sai lääkeyhtiö Modernan koronarokote.

Komissio on ehdottanut jäsenmaille tavoitteeksi, että vähintään 70 prosenttia aikuisväestöstä olisi rokotettu kesään mennessä. Toisena tavoitteena olisi, että viimeistään maaliskuussa olisi rokotettu vähintään 80 prosenttia yli 80-vuotiaista ja 80 prosenttia hoitoalan työntekijöistä.

EU-maiden näkökulmasta tavoitteita tärkeämpiä kysymyksiä ovat rokotteiden saatavuus ja toimitusten sujuvuus.

–  Jäsenvaltioiden puolelta korostettiin erityisesti sitä, että tavoitteita on tärkeä asettaa, mutta oleellista on se, että rokotukset voidaan hoitaa, kun rokotteita saadaan maahan, Marin sanoi.

Esillä oli myös ajatus koronarokotetodistuksesta käyttöönotosta EU:ssa. Marinin mukaan Suomi kannattaa yhteistä todistusta, mutta kehitystyötä jatketaan vielä teknisellä tasolla.

Johtajat eivät päättäneet, millaisia käyttötapoja rokotetodistuksella voisi olla, eli voisiko sitä käyttää esimerkiksi matkustamiseen.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi