Tiistai, 9.3.2021 
Auvo
Kotimaa

Kolumni: Letkuapina muistelee, millaisia olivat puheet Esson baarissa

  • Karjalainen

Iso apina sanoi juku juku ja kääntyi seisomaan päällään. Pienempi apina seurasi esimerkkiä, sanoi juku juku ja kääntyi seisomaan päällään. Kuinka ollakaan, seuraava apina sanoi juku juku ja kääntyi seisomaan päällään.

Ei, kolumni ei ole ehdotukseni dadaksi. Taidesuuntahan yritti aikoinaan taiteen keinoin esittää todellisuuden järjettömyyden.

Kolumnin alku on lyhyt analyysi nykyisestä somen keskustelukulttuurista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yksi keskustelu koski pääministeri Sanna Marinin (sd.) tviittiä, jossa hän kommentoi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vastaanottoa äiti-Venäjälle. Kun meno kävi sakeaksi, joku totesi mäilyämisestä suurin piirtein niin, että jahans, Esson baarin porukka on taas kokoontunut paikalle.

Siellähän tuli näitä kannanottoja, että tytönheitukan olisi parempi olla kaupankassan kokemuksella ottamatta kantaa naapurin asioihin. Tähän voi sivuhuomiona kommentoida, että jos pääministeri ei olisi ottanut kantaa, samat huutelijat olisivat todenneet, että eipä uskalla kaupankassa ja tytönheitukka ihmisoikeuksia puolustaa.

Tuossa Esson baarissa oli silti nostalginen pohjavire. Niitähän ei enää ole, mutta itselläni on noin vuoden kokemus letkuapinana olemisesta Essolla, jonka yhteydessä oli baari. Neljänä kesänä tankkasin autoja, pesin tuulilaseja, vaihdoin lamppuja ja tuulilasinpyyhkijöitä ja lisäsin moottoriin öljyä, jos tarvis oli.

Kun sattui rauhallisempi hetki, kuuntelin baaripuolen vakiväen keskusteluja sukupuolesta, ralliautoilusta ja Suomesta. Maailmanmenosta taidettiin keskustella vähemmän, koska eihän maailmalla nelisenkymmentä vuotta sitten mitään tapahtunut.

Tehän tiedätte, millaista se on, kun äijälauma yllyttää toinen toistaan villimpään puheeseen. Eräänä kesänä baarissa oli töissä viehättävä nuori nainen. Hänen olemuksensa innoitti herroja kannanottoihin, joita en nyt tässä avaa sen tarkemmin.

En sinänsä järkyttynyt moisesta, vaikka sisälläni asui herkkä runopoika. Esson baarin jäätyä jo taakseni ja Saarikoskea luettuani kirjoitin tähän asti julkaisemattoman tekstin, joka kuuluu näin: Vastaani käveli punatukkainen tyttö, sievä kuin pihlajanmarja syyskesällä.

Tuolloin teksti tuntui tuoreelta, mutta kun sitä katsoo nykypuheen silmin, teksti näyttäytyy naista esineellistävä, koska toinen sukupuoli määritellään miehisen katseen kautta. Lisäksi tytötellään, vaikka vastaantulija on ehkä jo täysi-ikäinen.

Runoilijan ies siis on ylen raskas, enkä sen takia sille tielle lähtenyt. Runouden voitoksi ja journalismin tappioksi eittämättä.

Mutta nykyajan Esson baariin vielä palatakseni. Nimimerkin takaa harhaan ampujia on arvailtu vähän aiheesta riippuen milloin Putinin trolleiksi, milloin persu-uskovaisiksi.

Mutta entäpä, jos kysymyksessä ovatkin opetetut apinat, joilla näppäimistön hallinta on vasta kehittymässä? Koskaan ei voi varmaksi sanoa.

Juku juku.

Tilaa Digi-Karjalainen viideksi viikoksi 7,90