Maanantai, 12.4.2021 
Julia, Julius, Janna
Kotimaa

Kolumni: Liian pitkä koulutus syrjäyttää nuoria ja estää avun saamista

Suomessa on paljon tekemätöntä työtä. Suomessa on paljon työttömiä. Nämä ovat perusfaktat. Mutta onko Suomessa myös ylikoulutusta?

Puhutaan paljon kohtaanto-ongelmasta. Usein se tarkoittaa sitä, että työnhakijalla on väärä koulutus ja työkokemus avoinna oleviin työpaikkoihin. Monelta työttömältä ovat koulut jääneet tyystin käymättä.

Tässä elämän taitekohdassa muistaa vielä perheen ruuhkavuodet ja toisaalta huomaa olevansa yhä lähempänä liiankin ruuhkattomia vuosia. Niiden kuvittelua helpottaa kolmea viikkoa vaille vuoden jatkunut etätyö ja koronan myötä harvaksi käynyt yhteys niin lapsiin kuin sukulaisiin ja tuttaviin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mielipide-sivulla Anneli Parkkonen kirjoittaa tänään, kuinka tarpeellinen ammattikunta kodinhoitajat olisivat. Niin olisivat! On suorastaan vaikea uskoa, miten monesta pulasta he ennen pelastivat niin nuoria perheitä kuin vanhoja ihmisiä. Byrokratia oli vähäistä, sillä kodinhoitajan sai hätään nopeasti.

Kaikki nuoret eivät halua käydä pitkiä kouluja. Satunnaiseen lapsen, vanhuksen ja kodin hoitamiseen ei tarvita ammattikoulun ruotsia ja matikkaa eikä muitakaan vaikeita opintoja, joihin moni kompastuu. Tarvitaan sydäntä, joustavuutta ja reippautta.

Eikö voitaisi antaa mahdollisuus tällaisiin tavallisiin töihin, joihin valmistuisi vuodessa?

Ministeriöissä, hallituksissa ja konsulttien toimistoissa voi unohtua, että meitä ihmisiä on monenlaisia. Korkean koulutuksen ja kunnianhimon kuplissa ei näe, että monille juuri yksinkertainen työ riittää tuomaan tyydytystä ja työn iloa. Nämä ihmiset ovat näissä töissä myös hyviä; homma ei kyllästytä. Pienempikin palkka riittää, kun menot sovittaa tuloihin.

Valtava hoitajapula uhkaa Suomea. Hoitajamitoituksesta nousseen hälyn jälkeen hoitolaitoksiin alettiin palkata sairaanhoitajia ja lähihoitajia vähäisemmin koulutettuja ruuanjakajia ja pyykinpesijiä. Mikä oivallus.

Samalla tavalla monilla muillakin aloilla tarvittaisiin uudelleen avustavaa henkilöstöä. Olisi aika muistaa, ettei heille ennenkään turhasta maksettu, vaan nyt isompipalkkaiset käyttävät kallista työaikaansa entisten avustajiensa töiden tekemiseen.

Ei kovin viisasta.

Työpaikkojen hierarkiat eivät sittenkään ole huono asia. Jos korkeasti koulutetut tekevät korkeaa koulutusta vaativat työt ja alemmin koulutetut vähempää kouluttautumista vaativaa työtä, kaikki voittavat.

Monelle vanhukselle riittäisi seurustelukumppaniksi ihminen ihan peruskoulupohjalta, kunhan vain osaa painaa kutsunappia sairauskohtauksen sattuessa.

Joku voisi laskea, kuinka paljon halvemmaksi seuranpitäjä silloin tällöin tulisi kuin lääkärikierrokset ja masennuslääkitys.

Palkattu vanhustyöntekijä saisi palkkaa ja säilyttäisi omanarvontuntonsa, maksaisi veronsa eikä tarvitsisi työttömyyskorvausta mitään tekemättömyyden palkaksi.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi