Sunnuntai, 11.4.2021 
Minea, Verna
Kotimaa

Kolumni: Pikkuisen on ikävä paperista puhelinluetteloa

Ennen kaikki tarpeellinen löytyi puhelinluettelosta. Mitä ei löytänyt, sitä ei tarvittu, sillä ilmankin tuli toimeen, kun oli tultava.

Jos tarvitsi apua suutarilta, räätäliltä ja parturilta, niin numero ja osoite löytyivät puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Puhelinluettelossa olleet taajamien katukartat olivat selkeitä ja hyödyllisiä, joskin usein ajasta jäljessä ja vähän sinnepäin.

Se oli sitä aikaa, kun soitettiin henkilölle, jolle oli asiaa. Jos ei ennestään tiedetty, niin katsottiin luettelosta, ja sieltä löytyi oikea tyyppi. Sitten siirryttiin atk-aikaan ja kehitys alkoi kehittyä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nyt samat tarpeelliset tyypit ovat piilossa firmojensa yhteystietojen, puhelinvaihteiden, helppideskien ja maksullisten palvelulinjojen takana. Puhelinvaihde voi olla toisella paikkakunnalla tai ulkomailla. Soittaja voi joutua seurustelemaan puhelurobotin kanssa, vaikka haluaisi puhua ihmiselle. Ei auta – näppäile numero yksi tai kakkonen, sanoo robotti.

Joka vuosi tuli uusi luettelo, vaan eipä tule enää. Meidät opetettiin luulottelemaan, että paperisia puhelinluetteloita ei enää tarvita, kun kaikki on kätevästi älypuhelimessa: nimet, numerot, osoitteet, kartat ja peltipoliisien paikat.

Uuden puhelinluettelon ilmestyminen oli jokavuotinen juhlapäivä. Sai rauhassa tarkistaa, ovatko kaikki Oinoset edelleen oikeassa järjestyksessä tai onko luetteloon tullut uusia Turusia.

Puhelinluetteloa saattoi lukea myös kaunokirjallisen teoksena. Tosin ehkä liikaa henkilöitä ja juoni pikkuisen tylsä. No, makunsa kullakin.

Suomessa paperinen puhelinluettelo ilmestyi 130 vuotta. Viimeisen vuosikerran luettelo jaettiin helmikuussa 2017. Nyt se on arvokas keräilyharvinaisuus. Huippuvuosina puhelinluetteloita painettiin 3,2 miljoonaa kappaletta. Se oli painosmäärillä menekkiteos.

Pikkuisen on ikävä puhelinluetteloa ja ehkä puhelinkoppejakin. Puhelinkopit hävitettiin Suomesta toistakymmentä vuotta sitten. Tosin niitä vielä saa. Nyt äänieristettyjä puhelinkoppeja hommataan avokonttoreihin, jotta voi soittaa niin, että kaikki eivät kuuntele ja kuule.

Puhelinluettelo sopii terapiatarkoitukseen. Kun tekee mieli paiskata läppäri tai älyluuri hornan tuuttiin, niin heti kyllä helpottaa, jos hetken hiplaa ja plärää luetteloa.

Ennen numerotkin olivat parempia, lyhyempiä. Oman puhelinnumeronsa muisti ulkoa. Nyt ei toivoakaan, vaan se pitää katsoa kännykästä.

Jossakin vaiheessa kotilankapuhelimen numero oli melkein sama kuin kaupungin ykkösravintolalla. Viisi numeroa, joista kaksi viimeistä oli päinvastaisessa järjestyksessä.

Erään kerran myöhään lauantai-iltana soittaja luuli soittavansa ravintolaan ja yritti varata pöytää neljälle henkilölle. Kohteliaasti selitin ja selitin, että ei onnistu tässä numerossa. Pian puhelin soi taas ja sama humalaisen yritys toistui. Kolmannella soitolla otin pöytävarauksen ja toivotin lämpimästi pariskunnat tervetulleeksi ravintolaan.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi