Sunnuntai, 11.4.2021 
Minea, Verna
Kotimaa

Hallitus haluaa vielä omilta oikeusoppineilta lisäselvityksen poikkeusolojen perusteista

  • STT
Hallitus on kuullut valmistelussa mm.  oikeusministeriön kansliapäällikköä Pekka Timosta. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto Hallitus on kuullut valmistelussa mm. oikeusministeriön kansliapäällikköä Pekka Timosta. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto
Hallitus haluaa, että sen käyttämät asiantuntijat vääntävät vielä rautalangasta, miksi ne ovat ohjeistaneet hallitusta toteamaan poikkeusolot. Lisäksi se selvityttää, miksi hallitus on ohjeistettu ottamaan soveltuvin osin valmiuslain pykäliä käyttöön ilman käyttöönottoasetusta. Hallitus on STT:n tietojen mukaan pyytänyt oikeusoppineilta selvityksen keskiviikon neuvotteluihin mennessä.

Hallitus on kuullut valmistelussa ainakin oikeusministeriön kansliapäällikköä Pekka Timosta, valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeriä Timo Lankista ja oikeuskansleri Tuomas Pöystiä.

Selvityksen pyytämiseen johti se, että osa perustuslakiasiantuntijoista on kritisoinut hallituksen toimia liittyen valmiuslain pykäliin 106 ja 107. Pykälillä selkeytetään valtionhallinnon koordinointia poikkeusoloissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hallitus kertoi maanantaina, että valmiuslain pykälien 106 ja 107 säännöksiä on välttämätöntä alkaa soveltaa poikkeusolojen toteamisen jälkeen. Perustuslakiasiantuntijoiden kritiikin ytimessä oli, että kyseiset säännökset voidaan ottaa käyttöön vain valtioneuvoston asetuksella.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi maanantaina, että nämä kaksi pykälää tulevat soveltavilta osin käyttöön, mutta ei kuitenkaan täysimääräisesti sellaisten valtuuksien osalta, jotka vaatisivat sitten käyttöönottoasetuksen viemistä eduskuntaan. Hän kuitenkin totesi, että sekin on mahdollista.

Asian valmistelusta vastaa valtioneuvoston kanslia. STT ei tavoittanut alivaltiosihteeri Lankista tiistaina.

Kevään lentokenttäsotku olisi vaatinut pykälää 107

Käytännössä esimerkiksi pykälän 107 nojalla pyritään mahdollistamaan, että valtioneuvoston kanslia voisi helpommin päättää ministeriöiden välisestä työnjaosta tilanteessa, jossa siitä on epäselvyyttä. Tällä pyritään välttämään esimerkiksi tilanne, joka syntyi viime keväänä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tuolloin ilmeni puutteita Suomeen palaavien matkustajien ohjeistuksessa ja koronavirustilanteen koordinoimisessa. Useampi ministeriö kyllä hoiti asiaa, mutta kellään ei ollut selkeää vastuuta.

–  Esimerkiksi viime kevään lentokenttäsotku saattaisi olla ihan hyvä esimerkki tuon pykälän 107 käytöstä ainakin joiltakin osin, sanoo kansliapäällikkö Timonen STT:lle.

Pykälän nojalla valtioneuvoston kanslia ei kuitenkaan voisi ratkaista esimerkiksi tulkintakiistaa, joka viime päivien aikana on syntynyt sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston välille. Olemassa olevan tartuntatautilain mukaan aluehallintovirastolla on päätösvalta asiassa, eikä valtioneuvoston kanslia voi siihen puuttua.

Pykälä 106 ei tuo ohituskaistaa

Soveltamalla alkuosaa pykälästä 106 hallitus haluaa varmistaa, että viestintä ja sen koordinointi keskitetään poikkeusoloissa vahvemmin valtioneuvoston kanslian johdettavaksi, kuten viime keväänäkin. Kanslia ei kuitenkaan voisi kieltää muita julkisia toimijoita, kuten ministeriöitä tai viranomaisia viestimästä. Ainakin osa viestimistä on tulkinnut, että Marin halusi viestintävastuun esimerkiksi ohi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) ja STM:n.

Hallituslähteestä kerrotaan, että viestinnän koordinointia kriisioloissa toteutettiin jo viime keväänä, eikä tuolloin annettu käyttöönottoasetusta pykälästä 106. Asetus pitäisi antaa, jos otettaisiin käyttöön kokonaan pykälän sallimat toimivaltuudet, kuten Valtion viestintäkeskuksen perustaminen, mutta sille ei ole nähty tarvetta.

Timonen: Ravintoloiden sulkeminen selkeä peruste

Hallitus totesi maanantaina, että Suomessa vallitsevat poikkeusolot. Marin on sanonut, että poikkeusolot piti todeta, jotta voidaan käyttää perustuslain pykälää 23 ravintoloiden sulkemiseksi.

Osa perustuslakiasiantuntijoista on ollut sitä mieltä, että valmiuslain mukaisia poikkeusoloja ei tarvita ravintoloiden sulkemiseksi. Hallituslähteestä tähdennetään kuitenkin, että linjauksen tulee perustua omiin oikeusoppineisiin, eikä siinä voida poukkoilla.

Timosen mukaan ravintoloiden sulkeminen on selkeä peruste, joka poikkeusolojen toteamiselle on.

Oikeusministeriö ohjeisti hallitusta, että poikkeusolot pitää todeta valmiuslain mukaisessa menettelyssä presidentin kanssa yhdessä, mutta se ei tarkoita vielä valmiuslain käyttöä.

Pitääkö poikkeusolot sitten olla todettuna, kun suunnitellaan otettavaksi käyttöön pykäliä 106 ja 107?

–  Niiden käyttöönottoa voidaan suunnitella sillä edellytyksellä, että samalla arvioidaan tarvetta poikkeusolojen käyttöönottoon, Timonen muotoilee.

Valmiuslain pykälät 106 ja 107 otettaneen soveltuvin osin käyttöön hallituksen keskiviikon neuvottelujen jälkeen.

Ulkonaliikkumiskielto ja terveydenhuollon ylikuormittuminen hallituksen pöydällä

Hallitus käsittelee neuvotteluissaan keskiviikkona muun muassa mahdollista ulkonaliikkumiskieltoa ja terveydenhuollon järjestelyjä, jotka edellyttäisivät käyttöönottoasetuksen antamista eduskunnalle. Epidemiologinen tilanne määrittelee, minkä tyyppinen ulkonaliikkumiskielto voitaisiin ottaa käyttöön. Harkinnassa on kuitenkin STT:n tietojen mukaan mahdollisimman minimaalinen kielto, koska kyseessä on ihmisten liikkumisoikeuksien rajoittaminen.

Hallitus saa neuvotteluissa tuoreen epidemiologisen tilannekuvan ja katsauksen tehohoidon tilanteesta. Keskustelua käytäneen muun muassa siitä, voivatko sairaanhoitopiirit edelleen joustaa hoitotakuussa. Sairaanhoitopiirit ovat jo paljon joustaneet ja muun muassa ulkoistaneet potilaita yksityiselle puolelle.

Hallituksen varautumisen taustalla on muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin viimeviikkoinen ennuste, jonka mukaan tehohoitopotilaiden määrä kääntyy selvään kasvuun seuraavan kahden viikon ajaksi. Kaikilla rajoitustoimilla pyritään takaamaan, että terveydenhuollon kantokyky säilyy.

Hallituksen maanantaina julkistamassa taustamuistiossa todetaan myös, että valtakunnallinen tehohoidon kapasiteetti ei toistaiseksi ole ollut uhattuna. Sen mukaan tällä viikolla otetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä käyttöön tehohoidon eskalaatiosuunnitelma ja suunnitellaan ei-kiireellisen leikkaushoidon peruutuksia, jotta teho-osastoilla voidaan varautua kasvaviin potilasmääriin.

Muistion mukaan välttämättömät liikkumisrajoitukset ja terveydenhuollon voimakkaampi ohjaus ylikuormitustilanteessa voivat edellyttää perustuslain 23 pykälän nojalla säädettäviä tai valmiuslaista käyttöön otettavia toimivaltuuksia.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi