Torstai, 15.4.2021 
Linda, Tuomi
Kotimaa

Gluteenittomista elintarvikkeista ei ole erityistä hyötyä kuin keliaakikoille – Omatoiminen ruokavalion rajaaminen voi mennä metsään

  • STT
Gluteenittomissa elintarvikkeissa on yhtä paljon ravintokuitua ja tärkeitä kivennäisaineita kuin vastaavissa gluteenia sisältävissä tuotteissa. Sen sijaan niissä on merkittävästi vähemmän proteiinia, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ruokaviraston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan gluteenittomasta ruokavaliosta eivät ravintosisällön perusteella erityisemmin hyödy muut kuin keliaakikot.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana gluteenittomien tuotteiden myynti on kasvanut Suomessa 150 prosenttia. Trendi-ilmiöksi nousseen ruokavalion myötä gluteenittomia tuotteita ostavat myös muut kuin keliaakikot.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Gluteenitonta ruokavaliota on pidetty terveysdieettinä, vaikka tällaista näyttöä ei ole. Se on suunniteltu lähtökohtaisesti keliaakikkoja varten. Toki sitä voivat muutkin syödä, mutta ei siitä selkeätä terveyshyötyä ole, THL:n erityisasiantuntija Heli Reinivuo sanoo STT:lle.

Reinivuon mukaan tutkijat eivät näe mitään syytä sille, miksi ruokavaliotaan pitäisi rajoittaa, jos siihen ei ole terveydellisiä syitä.

–  Jos lähtee omatoimisesti rajaamaan ruokavaliotaan rankasti, niin voi olla, että mennäänkin metsään. Silloin ei pysy monipuolisuus hyvänä.

Gluteenittomista löytyi enemmän raskasmetalleja

Joidenkin tutkimuksessa mukana olleiden gluteenittomien elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuudet olivat suurempia kuin tavallisten tuotteiden. Gluteenittomissa elintarvikkeissa oli enemmän nikkeliä ja lyijyä. Viljatuotteiden lyijypitoisuudet eivät kuitenkaan ylittäneet EU:n enimmäisrajoja. Vaikka nikkelille ei ole raja-arvoja, löydettyjen pitoisuuksien ei nähty aiheuttavan terveysriskiä.

Arseenia havaittiin lähinnä riisiä sisältävissä tuotteissa. Pitoisuudet olivat hyvin maltillisia.

–  Raskasmetallit ovat suurina annoksina terveydelle haitallisia, minkä vuoksi niiden säännöllinen seuranta on tärkeää, Ruokaviraston tutkija Janne Järvinen sanoo tutkimuksen tiedotteessa.

Tutkimuksessa oli mukana vain rajoitettu määrä elintarvikkeita, joten tuloksia ei voi Järvisen mukaan yleistää kaikkiin gluteenittomiin tuotteisiin. Lisäksi raskasmetallipitoisuudet voivat vaihdella tuote-erittäin.

–  Vaikka raskasmetallien määrät eivät olleet kovin korkeita, niiden vähentämiseen tulisi edelleen kiinnittää huomiota tuotekehityksessä, Järvinen sanoo.

Pohjoismaissa eniten keliaakikkoja

Pohjoismaissa keliakiaa sairastaa noin 1–2 prosenttia väestöstä, mikä on enemmän kuin muualla maailmassa. Suurempaan esiintyvyyteen vaikuttavat tutkijoiden mukaan todennäköisesti sekä perinnöllinen alttius että keliakian hyvä diagnostiikka Pohjoismaissa. Lisäksi Pohjoismaissa perinteisesti syödään runsaasti gluteenipitoisia viljavalmisteita, minkä vuoksi niihin mahdollisesti liittyviä oireita tutkitaan enemmän.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion. Tämän vuoksi ravintoaineet eivät imeydy elimistöön kunnolla. Keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. Keliakialiiton mukaan keliakiaan voi sairastua minkä ikäisenä tahansa eikä sitä voi ehkäistä. Alttius sairauteen on perinnöllistä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi