Maanantai, 18.11.2019 
Tenho
Kotimaa

Kieli reagoi tuhat kertaa muita makuja herkemmin karvaisiin makuihin

  • Karjalainen
Himo makeaan on ihmisellä geeneissä. Jo lapsi tietää, ettei makea ole pahasta, sillä se on harvoin myrkyllistä. Makeus kertoo myös ruoan ravintopitoisuudesta. Himo makeaan on ihmisellä geeneissä. Jo lapsi tietää, ettei makea ole pahasta, sillä se on harvoin myrkyllistä. Makeus kertoo myös ruoan ravintopitoisuudesta.
Evoluutio on opettanut ihmistä varomaan karvaita ja katkeria makuja: ne ovat olleet merkki myrkyllisyydestä ja saaneet ihmisen sylkemään ruoan pois suustaan. Kielemme reagoikin tuhat kertaa herkemmin karvaisiin kuin suolaisiin tai makeisiin makuihin.

Ihminen maistaa viittä perusmakua - suolainen, hapan, karvas, makea ja umaami - jotka luovat pohjan kaikille ruoan ja juoman aromeille. Makuaistimukseen vaikuttavat ruoan tuoksu, rakenne, lämpötila ja näläntunne ja sitä täydentävät muun muassa ympäristö ja seura.

Makumieltymykset voivat olla opittuja ja perittyjä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

-  Geeneillä on selkeästi rooli ruokakäyttäytymisessämme, ja tästä saadaan koko ajan uutta tietoa. Saman perheen lapset voivat olla makumieltymyksiltään toisistaan poikkeavia, mitä ei voida selittää kulttuurisidonnaisuudella, Turun yliopiston akatemiatutkija, flavorikemian ja aistimuksen dosentti Mari Sandell sanoo.

Lue maanantain tiedesivulta, tottuiko toimittajamme Katja Reijonen inhokkiruokaansa 15 syöntikerran jälkeen.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa