Tunnustuksellisuus rajattu
Kuva: Marko Puumalainen
Kuutisen prosenttia suomalaisista käy herätysliikkeiden rippikoulun.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon rippikoulun käy vuosittain noin 52 000 nuorta, kristillisten järjestöjen noin 3 000 nuorta.
Kirkko suhtautuu myönteisesti järjestöjen rippikouluihin, koska ne "tuovat nuorille vaihtoehtoja".
- Jossain vaiheessa pelättiin, etteivät nuoret kiinnity omaan seurakuntaansa rippikoulujen jälkeen. Viime vuosina tähän on kiinnitetty leireillä huomiota, hiippakuntasihteeri Kati Jansa Kuopion hiippakunnasta toteaa.
Kirkkohallituksen työalasihteeri Jarmo Kokkonen myöntää, että järjestöillä on erilaisia painotuksia opetuksessaan.
- Ne eivät saa tuoda esille omaa tunnustuksellisuuttaan liian voimakkaasti. Järjestöjen papeilla ei ole esimerkiksi oikeutta sanoa, että naispappeus on kirkossa väärin.
Herätysliikkeillä on useimmiten leireillä omat pappinsa. Lahden seurakuntayhtymässä toimitaan poikkeusluvalla, ja kirkon papit toimivat esikoislestadiolaisten rippileireillä.
Osa järjestöistä, kuten Nilsiän Aholansaaressa leireilevät herännäiset, sallivat myös naispapit.
Kirkosta irrallaan toimivan Luther-säätiön rippileirit herättivät alussa kirkossa epätietoisuutta. Tilanne rauhoittui, kun säätiö toi selvästi julki, ettei sen rippikoulu tuo nuorille samoja oikeuksia kuin kirkon rippikoulu.