play

Mansikanpoimija tienaa enemmän kuin opettaja

Suomessa työskentelevistä mansikanpoimijoista jo yli puolet on ulkomaalaisia.

Suomessa työskentelevistä mansikanpoimijoista jo yli puolet on ulkomaalaisia. Kuva: Anniriitta Tolvanen

Karjalainen

Suomessa työskentelevistä mansikanpoimijoista jo yli puolet on ulkomaalaisia. Heidän osuutensa korostuu rajakunnissa sekä alueilla, joissa on vähän nuoria.

Ensimmäiset ulkomaalaiset poimijat tulivat Suomeen 1980-luvun lopussa, kun suomalaisnuorille oli tarjolla houkuttelevampia työpaikkoja.

- Mansikkamaille ei riittänyt kotimaista työvoimaa. Sato kypsyy normaalisti vasta heinäkuussa, ja nuoret haluavat kesätöihin heti alkukesästä. Mansikanpoiminta on usein viimeinen vaihtoehto, Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja, puutarhaneuvos Hannu Salo selittää.

Hänen mukaansa viljelijät palkkaavat venäläisiä mielellään, koska nämä ovat niin motivoituneita. Etuna on myös se, että tutut poimijat pääsevät tulemaan rajan takaa lyhyelläkin varoitusajalla.

Kauko Heiskasen vuonna 1976 perustama Enon Mansikka työllistää reilut kolmekymmentä poimijaa, ja heistä vain kuusi on suomalaisia.

Tilan pitkäaikaisin poimija on venäläinen Jelena Pletneva, 46.
Venäjän kielen opettajana kotimaassaan työskentelevä Pletneva saapui Enon Mansikkaan ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten jäätyään leskeksi. Työstä hänelle vinkkasivat Suomessa asuvat tuttavat.

- Tarvitsin lisätienestiä, jotta voin elättää kaksi lasta. Mansikanpoimijana täällä tienaan enemmän kuin Venäjällä opettajana, Pletneva kertoo.