- Sisäänhengitystä tärkeämpää on kiinnittää huomio uloshengitykseen ja etenkin sen jälkeen tulevaan taukoon. Se on levollisuuden aikaa, jolloin ei tarvitse tehdä mitään, ei edes hengittää.
Tauko tekee hyvää mielelle. Sillä on myös fysiologinen merkitys.
- Sisäänhengitys kiihdyttää sympaattisen hermoston aktiivista kaistaa, uloshengitys rauhoittavaa.
Epätasapainoisesta hengityksestä johtuvia oireita on paljon, ja suuri osa niistä on sellaisia, että niiden takia hakeudutaan lääkärin hoitoon. Listassa ovat muun muassa rintakivut, hengenahdistuksen tunne, sormien tai käsivarsien jäykkyys, sydämentykytys, pistelyn tunne sormissa ja hämmentyneisyyden tunne.
Hyperventiloivilla potilailla on lihasten hermostollisia oireita, kuten nykimistä ja vapinaa, verisuonten hermostollisia oireita, kuten huimausta, näön hämärtymistä ja tunnottomuutta sormissa, sekä psyykkisiä oireita, kuten tuskaisuutta ja paniikin tunnetta.
Lista on suorastaan hämmentävä.
- Lääkärissä sitten tutkitaan kaikkea ja otetaan päälle kilpirauhaskokeet. Mitään syytä ei välttämättä löydetä.
- Sellaisessa tilanteessa olisi hyvä, jos hoitohenkilökunnasta joku olisi tietoinen hengityksen merkityksestä.
Minna Martin käykin paljon kouluttamassa hengitysasioita juuri hoitohenkilöstölle.
Lue lisää tiistain Karjalaisen terveyssivulta.
