Maanantai, 20.11.2017 
Jalmari, Jari
Kotimaa

Muistatko, miltä verkossa näytti vuonna 1995? - ”Stonesin keikasta ei nähty mitään modeemilla”

  • Arttu Koistinen
Apertuura Galleria oli yrityksen ”ikkuna internetmaailmassa” 1990-luvun puolivälissä, Pekka Makkonen kertaa. Apertuura Galleria oli yrityksen ”ikkuna internetmaailmassa” 1990-luvun puolivälissä, Pekka Makkonen kertaa.

Miltä Pohjois-Karjala näytti verkossa talvella 1995? kysyy Karelia-ammattikorkeakoulun graafisen suunnittelun ja kuvallisen viestinnän lehtori Pekka Makkonen.

-  Ei paljon miltään vielä. Omat muistikuvat ovat jo hataroituneet, mutta onneksi on jotain muistiinpanoja tallella. Yritykseni Apertuura Galleria koki julkitulonsa jo vuoden 1994 lopulla, mutta vuoden 1995 alku oli sivuston osalta aktiivista aikaa.

Apertuura Galleria oli yrityksen ”ikkuna internetmaailmassa”, Makkonen kertaa.

-  Etenkin sivuston linkkiluettelo täydentyi usein. Tuolloinhan ei ollut Googlea tai AltaVistaa, vaan kaikki uudet sivut löydettiin toisten käyttäjien linkkiluetteloista.

-  Näin taaksepäin katsottuna olin siis melkoisessa eturintamassa, kun internetistä alkoi kehittyä merkittävä tiedonvälityskanava. Tai silloinhan sen nimi oli Word Wide Web, graafinen ympäristö, joka oli vain yksi internetin monista palveluista. 1990-luvun loppu mullisti sitten kaiken, ja nykyihminen ei selviä elämästään, jos ei voisi hakea milloin mitäkin tietoa internetin syvyyksistä, Makkonen jatkaa.

Nykyään 50-vuotias Makkonen työskenteli kuvallisen ja digitaalisen viestinnän Apertuura -yrityksessä päätoimisesti vuodesta 1994 vuoteen 1999 asti. Sivutoimisesti hän työskenteli yrityksessä vuoteen 2004 saakka.

1990-luvun puolivälissä verkko humisi vielä tyhjyyttään, Makkonen tuumii.

-  Maailmanlaajuinen tarjontakaan ei ollut vielä kuin innokkaiden pioneerien fanisivujen varassa. Jossain vaiheessa Rolling Stones lähetti suoran maailmanlaajuisen keikan, mutta eihän siitä nähnyt eikä kuullut mitään 14 kilotavun modeemiyhteydellä.

Paljasjalkainen joensuulainen Makkonen ei muista tarkasti, milloin Joensuun kaupunki rantautui verkkoon. Joensuun yliopisto oli tietenkin jo verkossa, koska internet ja sähköpostimaailma olivat heille tuttua jo 1980-luvun puolelta, Makkonen toteaa.

-  Näyttävin Joensuun yliopiston projekti oli varmasti HyperKalevala. Projekti sai näkyvyyttä muun muassa koko sivun verran Helsingin Sanomissa. Projektihan tuotti Cd-rom-julkaisun, mutta myös verkossa oli jotain makupaloja. Yliopistokeskeisyys jatkuu: itse tuotin ensimmäisenä ulkopuoliselle tehtynä verkkoprojektina Pajun viljelyn perusteet -verkkosivun, joka oli tiivistetty verkkojulkaisu samannimisestä kirjasta.

Makkosen mielestä merkittävä maakunnallinen ponnistus oli Marjalan asuntomessut kesällä 1995.

-  Messujen teemoja olivat esteettömyys ja digipalvelut, nämä ovat olleet varmastikin asuntomessujen teemoja siitä lähtien joka vuosi. Itse toteutin sinne tilaustyönä Novanet-nimisen mainoskanavan, jossa paikalliset yritykset markkinoivat tuotteitaan. Mainokset pyörivät messupisteiden tietokoneruuduilla.

Entä vuosi 2015? Kuinka maakunta näkyy verkossa? Makkonen puntaroi.

-  Vai olisiko parempi pohtia, mitä maakunnasta ei näy verkossa, ovathan niin sanotusti kaikki jo verkossa. No, maakunnan erämaihin joutuu edelleen autoilemaan ja itse rämpimään suolla, sinne ei pääse fyysisesti netin kautta.

Vieläkö internetin kehitys hämmästyttää pitkän linjan nettikoodaria?

-  Kun katsotaan viimeistä 20 vuotta, näkee internetin räjähdysmäisen kasvun. Ei sosiaalisen median palveluja ollut vielä esimerkiksi vuonna 2000. En käytä itsekään kaikkia internetin palveluita.

Vuonna 1995 kolmiulotteiset virtuaalimaailmat olivat kovassa huudossa. Onhan virtuaalimaailmoja toki hyödynnetty peleissä, mutta idea ei lyönyt läpi 20 vuotta sitten, Makkonen toteaa. Tuolloin teknologia ei ollut vielä kehittynyt riittävän pitkälle.

-  Mikä voisi olla seuraava ihmeellinen juttu verkossa? Verkkoon liitetyt kodinkoneet ja vaatteiden älytunnistimet on jo keksitty, mutta uskon, että ne yleistyvät toden teolla jossain vaiheessa, Makkonen aprikoi.

Huomisessa Makkosta huolettaa tietoverkkojen riippuvuus sähköverkoista.

-  Joensuussa oli syksyllä sähkökatkos, joka kesti muutaman tunnin. Silloin kaikki menee poikki, patteriradiota tulee ikävä.

Aikoinaan internetin pelättiin menevän tukkoon, kun kaista ei riitä. Kaistaa on kuitenkin aina järjestetty lisää, Makkonen tietää.

-  Internetin kehityksessä on kielteisiäkin puolia, esimerkiksi sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt. Opetustyössä huomaa opettamisen yhdistyneen tietoverkkoihin. Opetuksen toteuttamisessa on omat ongelmansa. Miten tietoa siirretään ihmiseltä ihmiselle, vaikka videoneuvotteluyhteydet ja muut ovat olemassa?

Makkosen blogi löytyy täältä.