Maanantai, 11.12.2017 
Taneli, Tatu
Kotimaa

Dokumentti Talvivaarasta: "Ahneus aiheutti ongelmat"

  • Ilkka Hartio
  • Tommi Taipale
Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen tulevaisuus on auki. Kaivostoimintaa harjoittanut yhtiö on konkurssissa ja toiminnalle etsitään jatkajaa. Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen tulevaisuus on auki. Kaivostoimintaa harjoittanut yhtiö on konkurssissa ja toiminnalle etsitään jatkajaa.

Ahneus, kiire ja siitä seurannut huolimattomuus aiheuttivat Talvivaaran kaivosyhtiön ympäristöongelmat ja konkurssin. Näin päättelee ohjaaja Markku Heikkinen, jonka tekemä dokumentti Talvivaaran miehet nähdään elokuvateattereissa ensi perjantaista lähtien.

Heikkinen seurasi Talvivaaran työntekijöiden elämää yli kahden vuoden ajan. Tuloksena on puhutteleva elokuva, joka kuvaa henkilöstön ja kainuulaisten ihmisten tuntoja dramaattisten tapahtumien pyörteissä.

- Talvivaarassa tehtiin paljon virheitä, mutta myös oikeita asioita. Yhtiön johtajilla oli todella kovat menestymisen paineet. En halua uskoa, että taustalla oli tietoista hutilointia, Markku Heikkinen pohtii.

Hänen mukaansa keskeiset syyt ongelmiin olivat epärealistiset odotukset ja tuotantotavoitteet, joita lähellekään ei koskaan päästy.

- Tehtyyn pilottiin nähden kaivos on todella iso. Mittakaavan hahmottaminen meni jotenkin pahasti pieleen.

Talvivaarassa sovellettiin suhteellisen uutta teollista prosessia. Nikkeli ja sinkki otettiin talteen bioliotusmenetelmällä, jossa bakteerit irrottavat metallit malmikasoissa.

- Mitään vesiongelmia ei olisi syntynyt, jos prosessi olisi toiminut niin kuin oli tarkoitus. Metallikasojen olisi pitänyt olla tosi kuumia ja haihduttaa vettä. Sitä ne eivät kuitenkaan olleet viimeisiä lohkoja lukuun ottamatta.

Valtio on sijoittanut Talvivaaraan veronmaksajien rahoja jo noin 400 miljoonaa euroa. Ennen konkurssia rahaa oli palanut Solidiumin kautta 260 miljoonaa euroa ja helmikuun alussa päätettiin lisäbudjetista, jossa varaudutaan Talvivaaran aiheuttamiin kustannuksiin  noin 145 miljoonalla eurolla.

- Toivon todella, että toiminnalle löytyy vakavarainen jatkaja, joka puhdistaa myös ympäristön. Muuten kaikki kustannukset jäävät veronmaksajien kontolle. Talvivaarassa on ollut myös paljon nuoria, alle 30-vuotiaita työntekijöitä, jotka tarvitsevat töitä myös tulevaisuudessa.

Dokumentin aluksi katsojille näytetään Geofoorumi-lehden otsikko: ”Talvivaara on ympäristöä säästävä megahanke”.

Nopeasti selviää, kuinka väärässä lehti oli. Kipsisakka-altaan vuodot tekivät pahaa jälkeä ja nousivat yleiseksi puheenaiheeksi muuallakin kuin Kainuussa. Ympäristöä valvovat viranomaiset saivat kovaa kritiikkiä alueen asukkailta.

- Dokumenttia tehdessä minulle syntyi ajatus, että olikohan ympäristövalvonnan siirtäminen ely-keskuksiin kovinkaan viisas ratkaisu, Heikkinen sanoo.

Elokuvan ehkä parasta antia on Talvivaarassa työskentelevien ihmisten ajatukset tapahtumien virrassa. He tekevät parhaansa, jopa oman terveytensä vaarantaen.

Julkisuus vaikuttaa myös seuraavaan sukupolveen. Henkilökunnan lapset joutuvat koulussa kiusatuksi sen vuoksi, että vanhemmat ovat töissä Talvivaarassa.

- Henkilöstöä ei voi ongelmista syyttää. He ovat venyneet äärimmilleen. Jäljelle jääneet ovat monniosaajia, jotka todella tykkäävät työstään.

Talvivaaran suursomistajasta ja pitkäaikaisesta toimitusjohtajasta Pekka Perästä dokumentti ei anna kovin mairittelevaa kuvaa. Hänen väitetään olleen henkilöstöä kohtaan enempi vittuilija kuin kiitoksen antaja ja kannustaja.

Elokuvan viimeinen sana on annettu Talvivaaran entiselle vesienhallinnan johtajalle Maija Vidqvistille, joka nostaa esiin perimmäisen kysymyksen:

- Sille on hyvinkin järkiperusteet sillekin mielipiteelle, että oisko tätä kaivosta koskaan pitänyt tehdä. Onks tää ollu ollenkaan järkevä ajatus, alunperinkään? Ei ollenkaan yksinkertainen kysymys. Tää on sen kokoinen projekti, että tää varmasti jättää jokaiseen suomalaiseen jälkensä.

Täsmennys 18.2.2015 kello 10.30: Jutussa todetaan, että Suomen valtio olisi rahoittanut Talvivaaraa sijoitusyhtiö Solidiumin kautta ennen konkurssia 260 miljoonalla eurolla. Solidiumista otettiin yhteyttä ja kerrottiin, että valtion kokonaispanostus on mainitulla tasolla, mutta Solidiumin osuus tästä on 149 miljoonaa euroa. Loppu panostuksesta on tapahtunut Finnveran lainoituksen muodossa (noin 70 miljoonaa euroa) ja valtion rahoittaman kaivokselle johtavan rautatien kautta (noin 40 miljoonaa euroa).