Torstai, 24.1.2019 
Senja
×

Varoitus

JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 1322

Kotimaa

Euroopassa hullu vuosi - Suomesta lähetettiin pommiryhmiä itärajan taakse

Aleksi Mainion kirja Terroristien pesä - Suomi ja taistelu Venäjästä 1918-1939 sukeltaa aktivistien, vakoilijoiden ja turvallisuusviranomaisten näkymättömään maailmaan.

Vuotta 1919 on kutsuttu Euroopan toiseksi hulluksi vuodeksi. Vanhan mantereen suurvallat tahtoivat hävittää bolsevismin ja voittaa kamppailun maanosan hegemoniasta.

Venäjän sisällissota ja erilaiset rajakahakat olivat osa tätä laajempaa kamppailua, tiedotteessa luetellaan.

Terroristien pesä - Suomi ja taistelu Venäjästä 1918-1939 kertoo siitä, kuinka tässä tilanteessa Suomesta muodostui yksi Neuvosto-Venäjän vastaisen taistelun tärkeimmistä tukikohdista.

Vastavallankumoukselliset ryhmät valmistelivat Suomessa ja Suomesta käsin aseellista taistelua ja jopa terrori-iskuja.

Suomen alueelta lähetettiin useita tiedustelupartioita ja pommiryhmiä itärajan taakse vuosina 1918-1939.

Erilaisia hämärähankkeita ja attentaatteja toteuttivat - tai usein paremminkin yrittivät toteuttaa - erityisesti venäläisemigrattien taistelujärjestöt.

Näillä erilaisilla järjestöillä ja ryhmillä oli hyvin erilaisia päämääriä. Ne kaikki kuitenkin etsivät liittolaisia lähestymällä sopivia poliitikkoja ja eurooppalaisia tiedustelupalveluita.

Suomen - niin kuin muutamien muidenkin idän ja lännen väliin jääneiden reunavaltioiden - turvallisuusviranomaiset suhtautuivat tiedustelu- ja taistelujärjestöjen lähentymisyrityksiin ristiriitaisesti.

Suomessa viranomaisten kaksoisrooli näkyi selvästi esimerkiksi Etsivän Keskuspoliisin työtavoissa.

Suomen poliittinen poliisi seurasi kaikkea konspiratiivista toimintaa herkeämättä, muttei aina tyytynyt pelkän tarkkailijan osaan - jolloin poliisin, aktivistin ja terroristin osat menivät herkästi sekaisin, tiedotteessa kerrotaan.

Aleksi Mainion (s. 1979) väitöskirja aktivistien, vakoilijoiden ja turvallisuusviranomaisten näkymättömästä maailmasta tarkistettiin tämän vuoden maaliskuussa Helsingin yliopistossa.

Nyt hän tekee tutkimusta Helsingin Sanomien kylmän sodan vuosien poliittisiesta historiasta.

Helsinkiläinen Mainio asuu osittain myös Brysselissä.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa