Maanantai, 18.11.2019 
Tenho
Kotimaa

Vesimassat rikkoivat kaupunkilaisten pesutuvan - kuvia yli sadan vuoden takaa

  • Heikki Tarma
Kaupungin ensimmäinen pesutupa rakennettiin Niskasaaren koilliskulmaan vuonna 1897. Kuvassa uudelleen rakennettu pesutupa, joka vuokrattiin värjäämöksi. Kaupungin ensimmäinen pesutupa rakennettiin Niskasaaren koilliskulmaan vuonna 1897. Kuvassa uudelleen rakennettu pesutupa, joka vuokrattiin värjäämöksi.

Pyykinpeseminen oli ennen vanhaan hankalampaa kuin nykyisin. Tuolloin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ei ollut sähköä, ei pyykkikoneita eikä pesuhuoneita puhumattakaan juoksevasta vedestä.

Ne taloudet, joilla oli pihoissaan saunat, saattoivat pestä pyykkinsä siellä. Suurimmalla osalla kaupunkilaisista ei tätä mahdollisuutta ollut.

Niinpä Joensuun kaupungin piti rakennuttaa pesutupa. Ongelmatonta sekään ei ollut.

Monet joensuulaisista joutuivat pesemään pyykkinsä Pielisjoessa.

Kesällä pyykinpesu oli vielä kohtuullisen helppoa ja vaivatonta mutta talvella oltiin aivan erilaisessa asemassa.

Pyykit oli vietävä jäälle. Oli tehtävä jollakin konstilla avanto, pestävä ja huuhdottava vaatteet jääkylmässä vedessä.

Pesuvaatteiden huuhtomista varten maalari Carl Södergren rakensi 1864 maistraatin luvalla huuhtomalaiturin Kalastajakadun päähän.

Kun huuhtomalaituri osoittautui hyväksi ratkaisuksi, kaupunki päätti myös rakennuttaa muutamia laitureita pitkin Pielisjoen rantaa.

Vuonna 1888 kaupunki rakennutti huuhtomahuoneen Makasiinisaaren lounaispäähän. Huone oli ahkerassa käytössä ja se alkoi varsin nopeasti rapistua.

Vuonna 1897 sanomalehti kirjoitti huuhtomahuoneesta: ”Kaupungin huuhtomahuone sillan päässä on yhä vieläkin samassa alkuperäisessä kunnossa kuin se aina on ollut. Kun tämmöisiä laitoksia jo pidetään muualla lämpiminä, on Joensuun vaatteen virutussuoja mitä kurjimmassa tilassa. Ylälattia on pitkin talvea paksussa jäässä, keväisin ja syksyin enimmäkseen veden alla. Näin ollen paleltuvat pesijätär parkain jalat pahanpäiväisesti ja heidän vaatteensa jäätyvät polviin asti.

Kuinka epäterveellistä on seisoa siinä toimittamassa epämiellyttävää talvityötä ja ymmärretään helposti, että pianhan voi liukkaalta seisomasijalta pudota veteenkin. Niinpä kävikin tässä eräänä päivänä: muuan palvelustyttö luiskahti aukosta sisään ja saatiin töin tuskin pelastetuksi.”

Syksyllä 1898 Pielisjoen vedet alkoivat nousta runsaiden sateiden vuoksi.

Kun pesutupa oli rakennettu puoliksi vedenpäälle, vesimassojen syöksyessä pitkin joen uomaa, se särki kaikki eteen tulleet rakennelmat. Vuoden ikäinen pesutupakin sortui.

Kun pesutuparakennus joutui vesitulvan takia käyttämättömään kuntoon, kaupungin valtuusmiehet päättivät jo saman vuoden lopulla rakennuttaa: lämpimän ja muutamilla vesipadoilla varustetun huuhtomahuoneen ja sen yhteyteen pesutuvan. Rakennukseen tehtäisiin veden nousun ja laskun huomioonottava lattia.

Lue lisää perjantain Karjalaisesta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa