Maanantai, 19.11.2018 
Elisabet, Liisa
Kulttuuri

Finlandia-ehdokasteokset peilaavat nykypäivää menneisyyden kautta – Olli Jalonen ehdolla viidettä kertaa

  • STT
Menneisyyteen sijoittuvat tarinat ja historiallinen romaani ovat vahvasti edustettuna kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon tämän vuoden ehdokkaissa. Kauemmas tai lähemmäs menneisyyteen sijoittuvat sekä Olli Jalosen Taivaanpallo (Otava), Jari Järvelän Kosken kahta puolta (Tammi), J. Pekka Mäkelän Hunan, Pauliina Rauhalan Synninkantajat (Gummerus) että Lars Sundin Där Musik Började / Missä musiikki alkoi (Förlaget/Teos).

–  Kun sisällissodasta on tänä vuonna kulunut 100 vuotta, oli odotettavissa, että se nousee esille kirjallisuudessa, arvioi Finlandia-valintalautakunnan puheenjohtaja, kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen.

Finlandia-ehdokkaista kansalaissodan tematiikkaa sivuaa Jari Järvelän Kosken kahta puolta. Romaanissa seitsenvuotias poika kuuntelee mummojensa puhetta sisällissodasta ja ottaa sodassa ammutun Vilhon mielikuvituskaverikseen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Osin historiaa peilaa myös kuudes Finlandia-ehdokas, Katja Ketun teos Rose on poissa (WSOY). Kirjeromaani kuvaa Yhdysvaltain intiaanien ja suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä, fintiaaneja, sekä tämän syrjityn ryhmän suhdetta valtakulttuuriin.

Poika purjelaivassa

Olli Jalonen on nyt kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana jo viidennen kerran. Finlandian hän pokkasi vuonna 1990 romaanistaan Isäksi ja tyttäreksi, minkä lisäksi hänen kirjansa ovat olleet palkinnon finalisteina aiemmin vuosina 1989, 2008 ja 2014.

–  Taivaanpallo on sikäli minulle uudenlainen teos, että se on ensimmäinen selvästi historiaan sijoittuva kirjani. Pyrin pääsemään tarinan aikakauteen, 1600-luvulle, muun muassa sen ajan kirjeitä ja päiväkirjoja tutkimalla. Löysin yllättävänkin paljon tietoa noin kaukaisesta aikakaudesta, Jalonen kertoi palkintoehdokkaiden julkistuksen yhteydessä STT:lle.

Purjelaivassa matkaavan pojan kertomus ei välttämättä jää Jalosen viimeiseksi tarinaksi tuosta aikakaudesta.

–  Sama aihepiiri ja ajanjakso kiinnostaisi enemmänkin. Mutta olen sen verran taikauskoinen, etten uskalla etukäteen luvata, että jotain valmistuu.

Siirtolaisten outo yhteisö

Katja Kettu löysi romaaninsa aiheen, kun hän törmäsi valokuvaaja Meeri Koutaniemen kanssa Yhdysvalloissa matkatessaan tietoon fintiaaneista.

–  Minua ovat kiinnostaneet suomalaissiirtolaisten kohtalot Yhdysvalloissa. Suomalaiset työväenaktiiveina saivat huomata, että oikeus ei aina voita. Sama kokemus oli intiaaneilla, Kettu sanoo.

Eräs Rose on poissa -opuksen juonne on muistisairauden kuvaus.

–  Tämä on myös kaunokirjallisuuden muotoon puettu esitys identiteetin ja kielen unohtamisesta.

J. Pekka Mäkelä otti Hunan-kirjallaan askeleen pois fantasia- ja scifi-aiheista. Aihe kirjaimellisesti tupsahti syliin.

–  Lähetyssaarnaajana Kiinassa olleen kummitätini päiväkirjat päätyivät minulle. Äitini suunnitteli aiheesta tietokirjaa. Kun se jäi tekemättä, huomasin, että tarinan voi kertoa romaanissa.

Mäkelän neljän vuoden työn tulos avaa näkökulman muun muassa Kiinan ja Japanin välille syttyneeseen sotaan.

Uskonnon varjopuolet

Pauliina Rauhalan Synninkantajat kertoo 1970-luvun lopun hoitokokousvuosista lestadiolaisyhteisössä. Romaani kuvaa sisäänpäin kääntyvää ryhmää, jossa uskonnollinen huolenpito kääntyy henkiseksi ja hengelliseksi väkivallaksi.

–  Synninkantajiksi joutuvat lopulta kaikki, raskain paino sälytetään heikoimpien harteille, luonnehtii Finlandia-palkintoraati Rauhalan teosta.

Nuoruusmuistot 1960–1980-lukujen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta puolestaan avautuvat Lars Sundin romaanissa Där Musik Började. Popmusiikin tahti siivittää ajankuvaa pienestä Pietarsaaresta.

Finlandia-palkinnon voittaja julkistetaan 28. marraskuuta. Tunnustuksen saajan valitsee kirjallisuustoimittaja, Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja Seppo Puttonen.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa