Vilnan viisitoista enkeliä

Vaidas Ramoška: Enkeli
Mustosen talon parveke. Koskikatu 1.

Tilaansa hieman liian suuri valkoinen möllykkä roikkuu Mustosen talon parvekkeelta ja katselee mietteliäänä kadulla kävelijöitä. Se on istuskellut kaiteella jo useamman vuoden ajan, vaikka näyttääkin siltä, että saattaisi kovalla tuulella tipahtaa alas.

Isopäinen möllykkä on liettualaisen kuvanveistäjän Vaidas Ramoškan lahja Joensuun kaupungille. Möllykkä on enkeli.

Massasta tehty Enkeli on hauska veistos. Ensisilmäyksellä sitä ei edes enkeliksi tajua, sitä vilkaisee nurkkasilmällä ja ajattelee, että siellähän on korkeuksissa poika ri’ulla, ei pidä kulkea alta.

Enkelin siivet ovat pienet ja se ei ole totutun eteerinen, vaan lyhyenläntä ja potra. Enkelissä on jotain puttomaista, mutta sellainenkaan se ei kuitenkaan ole. Hahmossa on samalla kertaa jotain surumielistä ja kömpelöä, mutta myös iloista ja sympaattista.

Paikkana Koskikatu on Enkelille mainio, se voi tarkkailla ympärillä hyörivää kaupunkia ja toisin päin. Vaikka veistos on materiaaliltaan muovinnäköistä massaa, sopii se yllättävän hyvin yhteen Mustosen talon vanhanaikaisen charmin kanssa.

Parveke on kuitenkin melko ahdas ja koristeellinen, ja se syö ilmaisuvoimaa pelkistetyltä veistokselta. Liikenne on alkanut ikävästi tummentaa puhtaan valkoisena matkansa aloittanutta enkeliä.

Enkeli-teos on osa Vilnan kulttuuripääkaupunkiprojektia. Vilnalla oli tämä kunnia vuonna 2009, joten vuonna 2008 he jakoivat 15 enkeliä Euroopan eri kaupunkeihin mainostamaan tulevaa juhlavuottaan. Jokainen enkeli on lahjoittajien mukaan yksilöllinen. Veistos on hauska ja moderni lisä Joensuun katukuvaan, vaikka ei se mikään taidehistoriallinen merkkipaalu olekaan.

Ramoškan Enkeli taitaa olla Kuntohovin takapihalla sijaitsevan viisimetrisenVäinämöisen ja niin ikään Tikkarinteellä olevan Ahti-teoksen lisäksi Joensuun ainoita ulkomaalaisen taiteilijan tekemiä julkisia taideteoksia. Ja vielä lahjaksi saatu, ei tilattu.

Siinäpä taas yksi epäkohta Penttilänrannan prosenttiperiaatteen korjattavaksi. Joensuu on kansainvälinen kaupunki ja tämän pitäisi näkyä myös rakennetussa ympäristössä.

Kriitikon silmin -juttusarjassa tarkastellaan kesän mittaan Joensuun julkisia taideteoksia. Jutussa mainitut Väinämöinen ja Ahti -veistokset esitellään myöhemmin.