Maanantai, 21.10.2019 
Ursula
Kulttuuri

Ad Astra on Hollywood-tuotannoksi harvinaisen vakava tieteiskuvitelma – Brad Pitt esittää astronauttia, joka etsii isäänsä planeetan takaa

  • STT
Brad Pitt (vas.) on Ad Astra-elokuvan sankari, joka lähtee pelastamaan ihmiskuntaa avaruuden oudoilta sädepurkauksilta. LEHTIKUVA / AFP Brad Pitt (vas.) on Ad Astra-elokuvan sankari, joka lähtee pelastamaan ihmiskuntaa avaruuden oudoilta sädepurkauksilta. LEHTIKUVA / AFP
Ad Astra kertoo astronautista, joka suorittaa ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ehkä ratkaisevaa tehtävää. Sädepurkaukset Marsin takaa aiheuttavat Maassa teknologisia vaurioita ja kuolonuhreja. Brad Pittin esittämä sankari ei ole kuitenkaan menossa ainoastaan tutkimaan ja taistelemaan. Näyttää siltä, että syyllinen tuhoon on hänen oma isänsä, jota näyttelee Tommy Lee Jones.

Elokuva saattaa kuulostaa vauhdikkaalta avaruusseikkailulta, mutta ohjaaja James Gray kuvailee sitä yllättävällä vertauksella.

–  Tämä on Odysseia kerrottuna Telemakhuksen näkökulmasta, Gray sanoo. Telemakhus oli muinaiskreikkalaisessa tarussa Odysseuksen poika, joka odotti isäänsä kotiin. Kyse on ainakin harharetkistä ja sukupolvien odotuksista toisiaan kohtaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuten rinnastus antiikin taruun vihjaa, Gray on nyky-Hollywoodissa poikkeuksellinen, aikuisille elokuvia tekevä ohjaaja. Ad Astraa on verrattu 2001: Avaruusseikkailuun.

–  Elokuvanteko on raskasta ja täynnä pettymyksiä. Ensin sitä ajattelee tapaavansa Stanley Kubrickin taivaankannella ja kohta miettii, tajuaako kukaan tästä elokuvasta mitään, Gray sanoo itseironisesti.

Yksinäisyys odottaa

Näyttävän pinnan alla Ad Astran ytimessä on kysymys koko ihmiskunnan yksinäisyydestä. Elokuvan astronautit lähtevät tuntemattomaan, mutta voivat lopulta löytää sieltä vain itsensä.

Grayn mukaan avaruusmatkat ovat suurelle yleisölle lopulta pettymyksiä. Asian tiimoilta ohjaaja lainaa Kurt Vonnegutin tieteisromaania Titanin seireenit. Todellinen tuntematon maaperä on ihmissielu.

–  Neil Armstrong ja kumppanit tekivät yhden suurimmista saavutuksista ihmiskunnan historiassa, he olivat ensimmäiset ihmiset kävelemässä toisella taivaankappaleella. Silti Armstrong kykeni puhumaan siitä ainoastaan teknisin termein, Gray sanoo.

–  Se on paradoksi. Samoin ensimmäiset ihmiset Marsissa eivät tule antamaan matkastaan mitään, millä olisi henkistä tai esteettistä arvoa. Avaruusmatkoille lähetetään insinöörejä ja suorittajia, ihmisiä joilla ei ole tarvetta sosiaalisen kontaktiin tai vuolaaseen itseilmaisuun. Sellainen hahmo on myös Pittin esittämä yksinäinen susi.

–  Loistavalta lentäjältä ei voi edellyttää, että hän olisi myös suuri runoilija, Gray sanoo.

–  Merkityksiä luovat aivan toiset ihmiset kuin itse astronautit.

Grayn luoma avaruusmaailma ja tulevaisuuden Maapallo Ad Astrassa ovat kauniita. Harmi vain, että siellä hyörivät myös tuhoavat ihmiset.

Pitt mahdollisti tuotannon

Gray on myös käsikirjoittanut Ad Astran. Elokuvaa tehtiin isolla budjetilla Fox-studiolle. Sitten Disney osti Foxin. Elokuvantekijän mukaan se ei vaikuttanut sisältöön ja lanseeraustakin on tehty tinkimättä alkaen maailmanensi-illasta Venetsian elokuvajuhlilla.

Pitt oli suuri apu elokuvan tekemisessä. Hän toimi myös yhtenä tuottajana. Kymmenien miljoonien rahoitusta olisi tuskin järjestynyt ilman tähden painoarvoa ja vetovoimaa.

–  Jokainen elokuva on yhteistyötä. Työskenteleminen näyttelijöiden kanssa on ammattini parasta antia, ja Brad antoi itsestään todella paljon, Gray sanoo.

Jotta spektaakkelimaisimmatkaan kuvat tekisivät todella vaikutusta, keskellä täytyy olla ihminen. Projisoimme asiat omien tunteittemme ja kokemustemme kautta.

–  Siksi pohdinta Maapallon ulkopuolisesta älystä on käytännössä irrelevanttia. Me olemme yksin, emmekä voi odottaa apua tai viisauksia ulkopuolelta, Gray sanoo.

–  Kyse on vain meistä.

Tulevaisuus harmaan sävyissä

Ohjaaja James Grayn mukaan Ad Astra on optimistinen, vaikka siinä on kriittisiä ja jopa sarkastisia näkyjä tulevaisuuden yhteiskunnasta.

–  Jos katsotaan menneisyyttä lähteenä tulevaisuusennusteille, on vaikea välttää tiettyjä toistuvia ihmisen toiminnan piirteitä, Gray sanoo. Kapitalismista tuskin edetään toiseen talousmalliin. Jättiyritykset leviävät toisille taivaankappaleille yhteisöjen myötä.

–  Työni ei ole heijastaa yhteiskuntaa sellaisena kuin toivon sen olevan, vaan sellaisena kuin näen sen, Gray toteaa.

–  Kävin kerran Auschwitzissa. Alueen ulkopuolella oli hotdog-koju. Pitäähän lounasta saada.

Ad Astran teema ihmisen perimmäisestä kaipuusta toisen luo liittyy myös keskitysleirimuseon ohjaajassa herättämään ristiriitaiseen muistoon.

–  Kun britit kuulustelivat Auschwitzin komendanttia Rudolf Hössiä, joka oli vastuussa yli miljoonan ihmisen kuolemasta, hän sanoi katuvansa eniten sitä, ettei viettänyt enempää aikaa perheensä kanssa. Meitä ihmisiä yhdistävät samat tunteet.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa