Keskiviikko, 19.2.2020 
Eija
Kulttuuri

"Kyllä hän ihan tahallaan vähän kärjistikin" – Musiikkineuvos Klaus Järvinen muistetaan Levyraadista sekä Pop & Jazz Konservatorion perustamisesta

  • STT
Levyraati-ohjelmasta tuttu musiikkineuvos Klaus Järvinen kuoli Malmin sairaalassa perjantai-iltana. LEHTIKUVA / MARJA AIRIO Levyraati-ohjelmasta tuttu musiikkineuvos Klaus Järvinen kuoli Malmin sairaalassa perjantai-iltana. LEHTIKUVA / MARJA AIRIO
Perjantai-iltana kuollut musiikkivaikuttaja Klaus Järvinen tuli suurelle yleisölle tutuksi etenkin televisio-ohjelmasta Levyraati, jonka vakituisena tuomarina hän toimi vuosina 1976–1989. Legendaarisessa musiikkiohjelmassa vakituisista ja vaihtuvista tuomareista koostuva raati arvioi valikoiman musiikkikappaleita pisteyttämällä ja antamalla sanallisen arvion.

–  Järvinen tiesi musiikista mielettömästi. Se oli sellainen naureskeleva ja virnuileva, sillä oli sellainen jännä katse, muistelee STT:lle Tapani Ripatti, joka oli yksi kolmesta vakituisesta tuomarista 1970-luvun lopulla. Ripatti siirtyi sittemmin Ylen palvelukseen eikä siksi jatkanut MTV:n suositussa ohjelmassa.

Ripatin mukaan Klaus Järvinen edusti Levyraadissa musiikillista asiantuntemusta, Ripatti itse taas pikemminkin tohottamista. Järvinen hahmotti kappaleiden rakennetta, kehui tai arvosteli soittotaitoa ja kuuli senkin, jos jokin sävelkulku oli lainattu muualta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Hänen pisteytyksensä perustui faktoihin. Kyllä hän ihan tahallaan vähän kärjistikin. Ainakin Levyraadissa Klaus oli virnuileva ja naureskeleva, ei ollut tosikko, sanoo Ripatti.

Osa katsojista – ja myös muusikoista – piti Järvisen tyyliä besserwisseröintinä. Esimerkiksi Sleepy Sleepers -yhtye julkaisi vuonna 1981 albumin nimeltä Levyraati, jossa kappaleiden rinnalla kuultiin parodinen mukaelma Levyraadista. Yksi parodiatuomareista oli Kulaus Vesinen. Eppu Normaali taas ilmaisi oman näkemyksensä kappaleella Musiikillishygieeninen lausunto, jossa vinoillaan Järviselle.

Ripatin mukaan Levyraadin suosio perustui osin juuri siihen, että vakiotuomareilla oli omat roolinsa ja tyylinsä. He muodostivat toisiaan täydentävän kokonaisuuden.

–  Ihmiset, jotka katsoivat Levyraatia, saattoivat pisteyttää ja arvostella meitä raatilaisia.

"Hän sai raivattua opistolle resurssit"

Musiikkineuvos Klaus Järvisen pitkäaikaisempi elämäntyö oli Pop & Jazz Konservatorio, aiemmin Oulunkylän Pop & Jazz -opisto. Se perustettiin vuonna 1972.

Pop & Jazz Konservatorion nykyinen rehtori Janne Murto tuli Järvisen seuraajaksi parikymmentä vuotta sitten. Hän muistaa Järvisen jo siltä ajalta, kun hän itse kävi koulua Oulunkylän yhteiskoulussa ja Järvinen oli samassa koulussa musiikinopettajana. Murto halusi 14-vuotiaana koulun big bandiin, jossa hänen veljensä jo soitti pianoa.

–  Sain Klasun kädestä tenorisaksofonin. Klasu sanoi, että olethan sä jo vähän vanha, mutta tässä olis tämmöinen tenorisaksofoni, Murto kertoo.

Rock-taivaan nykyisistä suomalaistähdistä monikin on opiskellut Oulunkylässä – osa ennen nousuaan maineeseen, osa jo muusikonuraa tehtyään. Opiskelijoiden joukossa on ollut myös klassisen musiikin puolelta tunnettujen muusikoiden jälkeläisiä. Sen sijaan 1970–80-luvuilla opisto herätti epäilyksiä, ei vain perinteisen kulttuuriväen puolella, vaan myös rock-piireissä.

–  Osa rock-väestä oli sitä mieltä, että eihän rockia voi opettaa, sehän on asenne. Itseään kunnioittava rokkari ei voinut sanoa, että hän opiskelee, sanoo Murto.

Murron mukaan Klaus Järvinen oli rytmimusiikkikoulutuksen näkyvä uranuurtaja Suomessa, mutta merkittävän osan käytännön opetustyöstä tekivät tämän vaimo Seija Järvinen ja muu opettajakunta.

–  Klaus sai paljon julkisuutta, osin ehkä Levyraadin kautta. Hän sai raivattua opistolle resurssit ja sai sen valtion tuen piiriin. Hänen visionsa oli, että joka niemeen ja notkelmaan tulee rytmimusiikin opetusta, sanoo Murto.

–  Jos ei Klasua ja silloista Pop & Jazz -opistoa olisi ollut, niin ei olisi Sibelius-Akatemiaan tullut jazzmusiikin osastoa – tuskin kansanmusiikin osastoakaan, ainakaan vielä 1980-luvulla, hän arvioi. Yli kolmasosa musiikkiopistoistakin tarjoaa nykyään myös rytmimusiikin opetusta.

"Värikäs ja särmikäs persoona"

Pop & Jazz Konservatorion historiaa kirjoittava kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä luonnehtii Klaus Järvistä energiseksi ja voimakastahtoiseksi persoonaksi. Historian on määrä valmistua oppilaitokseen 50-vuotisjuhliin vuonna 2022.

–  Hän oli hyvin energinen ja innostava, uranuurtaja alallaan. Hän oli värikäs ja särmikäs persoona ja herätti voimakkaita tunteita, sanoo Mäkelä.

–  Varmaan jätti monenlaisia tuntoja taakseen, mutta saavutukset olivat mittavat. Ehkä juuri sen takia hän sai niitä saavutuksia aikaan, että vei vauhdikkaasti asioita eteenpäin.

Jazz oli Järvisen omin musiikkilaji, Mäkelän mukaan suuri intohimo. 1970-luvun musiikki-ilmapiirissä populaarimusiikki oli vähän epäilyttävää, mutta Järvinen tahtoi edistää myös rock- ja popmusiikkia.

–  Hän ymmärsi ihmisten erilaisia lähtökohtia ja musiikkimaailmoja. Hän tajusi, että pitää olla laaja-alaisesti liikkeellä. Järvinen loi yhteydet kulttuuri- ja opetushallintoon. Oli aika paljon työtä siinä, että hän sai hyväksytyksi tämän alan, sanoo Mäkelä.

Järvisen oma intohimo juuri jazziin näkyi Mäkelän mukaan myös Levyraadissa.

–  Kyllä hän jazzbiiseille antoi täysiä pisteitä ja muille vähän vähemmän. Se herätti varmaan tunteita rokkareiden ja miksei muidenkin ihmisryhmien parissa, arvelee Mäkelä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa