Tiistai, 2.6.2020 
Venla
Kulttuuri

Dome Karukoski nousi Suomen 2010-luvun menestyneimmäksi ohjaajaksi ja pääsi Hollywoodiin – sitten työuupumuksen väsyttämä ohjaaja oppi sanomaan ei

  • STT
Dome Karukosken edellinen ohjaustyö oli viime keväänä ilmestynyt elämäkertaelokuva Tolkien. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN Dome Karukosken edellinen ohjaustyö oli viime keväänä ilmestynyt elämäkertaelokuva Tolkien. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN
Dome Karukosken ei pitäisi enää huhtikuussa olla Suomessa.

Työteliään ohjaajan seuraava projekti vaikutti selvältä. Hänen pitäisi valmistella Englannissa viisiosaista tv-sarjaa, jonka tuottaisi amerikkalainen studio New Regency. Enempää sarjan aiheesta tai tekijöistä Karukoskella ei ole oikeutta sanoa.

Nyt tuotanto on jäähyllä koronaviruksen vuoksi. Kuvaukset oli ajoitettu kesälle. Jos pandemia ja sen leviämistä rajoittavat toimenpiteet jylläävät yhä suven alkaessa, tuotanto voi jopa peruuntua kokonaan. Pandemia on sotkenut elokuvien tuotanto- ja julkaisuaikatauluja ympäri maailman.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Silti tauko kansainvälistäkin menestystä niittäneelle ohjaajalle ei ole täysin pahasta. Tällä viikolla julkaistavassa elämäkerrassa Hymypoika hän puhuu avoimesti työuupumuksestaan, joka on kestänyt pitkin uraa, erityisesti 2010-luvulla.

–  Kun on palannut loppuun muutaman kerran, on tärkeää löytää keinoja estää se. Aiemmin olen halunnut uskoa siihen, että minun pitää itse tehdä kaikki, Karukoski sanoo.

2010-luvun menestynein suomalaisohjaaja

Karukoski on kulkenut tien yksinhuoltajaäidin koulukiusatusta lapsesta suomalaisen elokuva-alan kärkikastiin.

Hymypoika-kirjassa lasketaan, että teatterikäynneillä mitattuna Dome Karukoski oli 2010-luvun Suomessa menestynein kotimainen ohjaaja. Lähes jokainen hänen elokuvistaan on ylittänyt menestyksenä pidettävän 100  000 katsojan haamurajan. Tuomas Kyrön luomaan suosikkihahmoon perustuva Mielensäpahoittaja keräsi yksin puoli miljoonaa silmäparia.

Edellinen ohjaustyö oli viime keväänä ilmestynyt elämäkertaelokuva Tolkien. Se oli Karukoskelle unelmien täyttymys ja uutisarvoinen tapaus Suomessa: hänestä tuli ensimmäinen suomalainen Hollywood-ohjaaja sitten Renny Harlinin.

Karukoski on ohjannut kahdeksan pitkää elokuvaa 14 vuodessa. Elokuvatoimittajien Kalle Kinnusen ja Matti Rämön Hymypoika-kirjassa monet haastateltavat luovat kuvaa henkilöstä, joka haluaa miellyttää, eikä osaa kieltäytyä työstä. Karukoski on tunnistanut itsensä kuvauksesta.

–  Ennen oli tarve käyttää jokainen minuutti hyödyksi. Saatoin raitiovaunussakin avata läppärin tai lähettää sähköposteja puhelimella.

Kirjassa ohjaaja vertaa luovuutta urheilijan lihaksiin: molemmat kehittyvät levossa. Taiteilijan pitäisi tietää, mistä puhuu. Ennen kulttuurialan opintoja hän toimi salibandyvalmentajana.

Vahva draama syntyy nyt televisiolle

Hidastaminen on vaikeaa.

Suurelle yleisölle voi näyttää siltä, että ohjaaja tekee yhden elokuvan kerrallaan. Käytännössä valmistuvien elokuvien rinnalla juoksee lukuisia suunnittelun eri vaiheissa olevia hankkeita. Syke on erityisen vinha Hollywoodin unelmatehtaalla, jossa lupaukset ovat suuria ja kilpailu kovaa. Tolkienin ensi-illan jälkeen Karukosken kiinnostusta on kartoitettu useaan kymmeneen projektiin.

–  Koin tällä viikolla vastuuta vastata sähköpostiin puoli kahdelta yöllä. Huomasin aamulla puuroa keittäessä, että tuo on vanhaa minää, josta pitää päästää eroon.

Amerikkalainen elokuva ei silti välttämättä ole enää ohjaajan seuraava askel. Unelma isoista resursseista ja maailmantähdistä on nyt koettu.

–  Käsikirjoittajien ammattikunta on tällä hetkellä vahvasti kiinni tv-sarjoissa. Niissä on puhuttelevat tarinat ja vahvat henkilöhahmot. Keskisuuren budjetin draamaelokuvia ei enää juuri tehdä, varsinkin draaman parissa uran luonut Karukoski harmittelee.

Kansainvälisesti moni elokuvantekijä on siirtynyt tv-sarjojen pariin, esimerkiksi monen laatusarjan luoman maineenkohotuksen ja suoratoistopalvelu Netflixin luoman kilpailun innoittamana.

Ovea Hollywoodiin Karukoski ei ole kuitenkaan ehdottomasti sulkenut. Tolkienin ohjaussopimukseenkin kuului optio mahdollisesta toisesta elokuvasta saman studion kanssa.

Rohkaiseva tausta kannusti elämäkerran laatimiseen

Idea elämäkerrasta tuli sen kirjoittajilta. Ohjaaja epäröi, haluaako hän paljastaa elämäkerran vaatimia asioita – tai olla laatimassa elämäkertaa jo tässä vaiheessa elämää.

Tutut kuitenkin puhuivat empijän ympäri. Tarina tuntui jakamisen arvoiselta, koska menestys ei ollut itsestään selvää.

–  Yksi ystäväni sanoi, että elämässäni on ollut sellainen käänne, että olen ollut syrjäytymisvaarassa. Olen kuitenkin ollut itsetuhoisena parikymppisenä työttömänä armeijan jälkeen.

Menestys ei olekaan ollut itsestään selvää. Kun Karukoski haki kilpaillulle ohjaajalinjalle Taideteolliseen korkeakouluun, hän ei ollut koskaan pidellyt kameraa käsissään. Takana oli vain kaveriporukan kotivideoita ja kolme epäonnistunutta hakukertaa Teatterikorkeakouluun.

Valintakoeraatiin kuulunut Janne Kuusi muistelee Hymypoika-kirjassa, että ulospäin suuntautunut ja urheiluvalmentajakin toiminut Karukoski vakuutti raadin muun muassa näyttelijäohjauksen taidoillaan.

–  Dome ei tiennyt mistään elokuvantekoon liittyvästä mitään. Hän ei ollut pitänyt kameraa kädessä. Mutta me ajattelimme, että tällaiset asiat ovat kenen tahansa opittavissa sitten koulussa, Kuusi sanoo kirjassa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa