Maanantai, 30.11.2020 
Antero, Antti
Kulttuuri

Taidetta virtauksesta – Tuija Hirvonen-Puhakan näyttely Hetkinen esittelee Enossa teoksia vuosien varrelta

  • Miia Hartikainen
  • Juha Inkinen
Oktagoni–vapaaottelukenttä -tilateos käsittelee kohtaamisen merkitystä. Poltetuista taideteoksista syntyi uutta. Oktagoni–vapaaottelukenttä -tilateos käsittelee kohtaamisen merkitystä. Poltetuista taideteoksista syntyi uutta.

Näyttävän kokoiset öljyvärimaalaukset komeilevat hirsiseinillä. Kuvataiteilija Tuija Hirvonen-Puhakan, 55, näyttely Hetkinen on levittäytynyt Enon Louhitalolle ja sen pihapiiriin.

– Kaikilla töilläni on tarina ja siksi ne ovat tänne valikoituneet. Ne ovat hyvin erilaisia teoksia, joista osa on vahvempia.

Kolista innoituksensa saanut öljyvärimaalaus Kansallismaisema vuodelta 1996 oli esillä Bulgarian Sofiassa. Kahdessa Kansallismaisema-teoksessaan Hirvonen-Puhakka on pohtinut, mikä on kansallismaisema ja onko sellaista edes olemassa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Teos on ollut tekijälleen ikimuistoinen, sillä se tuli maksamaan paljon. Näyttelyn jälkeen tuli viesti, että teos on kadonnut.

–  Kuljetuspalvelun työntekijä päivitteli, että eihän noin iso teos voi vain kadota. Hän meni henkilökohtaisesti etsimään sitä varastoalueelta. Sain faksin, että työ on löytynyt valkosipulivarastosta. Sitten oli miettiminen, miten se saadaan tuotua takaisin.

Kansallismaisemaan oli jäänyt vahva sipulin haju, joten Hirvonen-Puhakan oli pidettävä sitä kolme vuotta ulkotiloissa.

  Tuija-HP4Karjalainen20200704 Taiteilijan lempityöt ovat valoisia. Ylempi teoksista, Vahva maa (1999) sai yksityiskohdan, kun taiteilijan taaperoikäinen lapsi livahti tekemään keskeneräiseen teokseen hiilellä tuhrua.

Hirvonen-Puhakka on maalannut 30 vuoden ajan. Uran varrelta on kertynyt lukuisa määrä töitä, joista valtaosa on lähtenyt maailmalle, mutta myös taiteilijan omiin varastoihin.

– Kulttuuriyhdistys Louhi ry kutsui minut pitämään retrospektiivistä näyttelyä. Teoksia kartoittaessani huomasin, että monia niistä en edes muistanut.

Näyttely käsittää öljyväriteoksia, grafiikkaa ja valokuvia. Teoksissa toistuvat vahvat värimaailmat sekä erityisesti keltainen ja sininen väri.

– Itseään on aina uudistettava. Vahvat värit ovat minulle äärettömän tärkeitä, ja teoksissa on aina oltava jonkinlaista virtausta, liikettä. Asetelman maalaaminen on maailman tylsintä.

Teokset ovat valmistuneet vuosina 1988–2019. Näytteillä olevissa teoksissa käsitellään muun muassa ihmisten kaksinaismoralismia, veljen sairastumista, ihmisten kohtaamista ja luonnon yksityiskohtia.

– Rakkaus ja kuolema ovat aina mielenkiintoisia aiheita. Ihmisyys ja läsnäolo ovat vahvasti mukana kaikissa teoksissa.

Kattaukset-sarja syntyi, kun veli sairastui vakavasti ja Hirvonen-Puhakka pohti sairastuessa myönnettävää jatkoaikaa.

– Ravintolasta voi lähteä jatkoille ja siellä voi tapahtua mitä tahansa. Johonkin tilanteeseen voi pyytää jatkoaikaa. Se on välitila, josta ei tiedä mihin se vie.

Sarjan osana on teos Keskustelu, joka sai innoituksensa myöhäistuntien keskusteluista. Elämän ja kuoleman kysymysten myötä teoksissa esiintyy myös Graalin malja.

– Ihmisten vimma säilyä ikuisesti on mielenkiintoista.

Tuija-HP5Karjalainen20200704 Jäljelle jäävä -valokuvatilateosta varten Hirvonen-Puhakka kuvasi esimerkiksi Imatran Tainionkosken kuivassa uomassa.

Tuija-HP10Karjalainen20200704 Maalarinpäiväkirja-teossarjan teokset (2009–2010) ovat muista näyttelyn teoksista poiketen ovaalin muotoisia, koska ne ovat hetkiä elämästä.

Katseenvangitsijana on tilan keskellä teos Oktagoni-vapaaottelukehä. Hirvonen-Puhakka etsi opiskeluaikaiset työnsä, valokuvat, piirrokset, öljyvärimaalaukset, ja poltti ne.

– Keräsin tuhkan ja käytin sitä materiaalina maalauksessa lehtikullan ja marmoripölyn ohella. Pohjaksi valikoitui pleksi, koska se on läpinäkyvä ja kuvastaa ajankulua. Olen kierrättänyt omaa taiteellista tuotantoani. Öljyvärimaalaus on ongelmajätettä, jos se ei ole seinällä.

Teosten polttaminen oli taiteilijalle terapeuttista.

– Oli hienoa nähdä, kuinka tuli nuoli öljyvärimaalauksen. Olin niin lumoutunut, että en tajunnut videoida polttamista.

Taiteilijan kummipoika oli painija ja vapaapainin brutaaliuttaan katsellessa taiteilija huomasi sen olevan samankaltaista kuin koko yhteiskunnassa.

– Esimerkiksi taiteilijoiden kesken ja työpaikoilla on ryhmittymiä, jotka taistelevat keskenään. Jos osapuolet laitettaisi tuollaiseen painikehään ja kehotettaisi puhumaan erimielisyyksiä aiheuttavasta aiheesta, uskon, että se olisi terapeuttisempaa. Pois tullessa osapuolet olisivat varmaan unohtaneet asian.

Myös taiteilijan elämä apurahahakemusten, itsensä markkinoinnin ja myynnin parissa on kamppailua.

– Omaa osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Digitalisaation vauhdissa on pysyttävä.

  Tuija-HP9Karjalainen20200704 Tuija Hirvonen-Puhakka kertoo, että Kansallismaisema-teosta (oik.) piti tuulettaa pihalla kolme vuotta, jotta valkosipulin haju kaikkosi. Tuija-HP1Karjalainen20200704 Teoksella Peilimaailma (1997) Tuija Hirvonen-Puhakka pohtii ihmisten kaksinaismoralismia. Tuija-HP3Karjalainen20200704 Ylempi teoksista, Vahva maa (1999) sai lisämausteensa, kun taiteilijan taaperoikäinen lapsi livahti tekemään keskeneräiseen teokseen hiilellä tuhrua. Hirvonen-Puhakka sanoo, että siitä sai aikaan ruohon tekstuuria.

Valokuvatilateos Jäljelle jäävä on Eremitaašin muotokuvaseinän tyylisesti kultakehyksissä punaista taustaa vasten. Hirvonen-Puhakka vietti vuoden pimiössä valokuvia tehden. 50-osainen teos valmistui lopputyöksi vuonna 1993. Osa niistä on esillä Hetkinen-näyttelyssä.

– Muotokuvaseinän pitkää käytävää katsoessani pohdin, tunteeko enää kukaan muotokuvien ihmisiä. Omissakin kuvissani on paljon ihmisiä, jotka ovat jo kuolleet. Ihmiset ovat kuoria, ja pohdin teoksessa, mitä ihmisestä jää jäljelle. Selfiekulttuurin myötä olisi mielenkiintoista pohtia mitä meistä jää pilvipalvelimiin.

Hirvonen-Puhakka on yhteisöllinen taiteilija ja hän pitää ihmisten mukaan innostamisesta. Hän on myös ympäristötaidetta tekevä taidepedagogi.

Unelmataulu-teoksia varten hän pyysi toimittajaa, näyttelijää, optikkoa, nuorisosihteeriä ja johtajaa kertomaan unelmiensa tauluista. Hän maalasi teossarjan äänittämiensä kertomusten pohjalta.

– Oli mielenkiintoinen matka saada kiinni henkilön unelmista. Kaikista löytyi rakkauden ja kuoleman metaforia. Värit ilmenivät vahvasti. Näyttelijän unelmataulusta tuli ilmi jumalkuva.

  Tuija-HP7Karjalainen20200704 Yksityiskohta vanhalle kartalle toteutetusta teoksesta Newold (2003–2004). Tuija-HPKarjalainen20200704 Tuija Hirvonen-Puhakka on kiinnostunut myös kulttuuripolitiikasta. Hän toimii taiteilijajärjestöissä ja pyrkii edesauttamaan taiteilijoiden töistä saamaa korvausta. Hän haluaa, että hänen jälkeen tulevilla on asiat paremmin.

Vanhoille karttarullille valmistui Aikamme ikonit -sarja sekä rajapolitiikkaa pohtiva teos.

Opettaja oli vetänyt vanhasta kartasta punakynällä menetetyn Karjalan ja Suomi-neidon toisen käden pois. Kartan pohjalta syntyi teos Newold.

– Pohdin, miten rajat muuttavat ihmisiä. Esimerkiksi jos sukulainen asuu rajan toisella puolella, hän voi olla vihollinen. Halusin, että rajoista ja niiden muuttumisesta huolimatta rauha on läsnä. Ihmiset ovat kuitenkin kaikkialla ihmisiä.

  Tuija-HP8Karjalainen20200704 Aikamme ikonit -sarjan teoksessa on pohjana vanha kartta.

Tuija HP:n taidenäyttely Hetkinen Louhitalolla 1.8.–20.8. Heintie 16, Eno.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi