Syyskuussa järjestettyihin hakuihin lähetettiin yhteensä 6 563 hakemusta. Yleisen haun ohella järjestettiin Suomen muuttuvat naapuruudet -rahoitusohjelman viimeinen teemahaku.
Suurin teemahaussa rahoitetuista hankkeista on apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkysen tieteellis-taiteellinen projekti, joka sai lähes 640 000 euroa. Hankkeessa syvennytään energiamurrokseen Suomessa ja Venäjällä.
Suurimpien apurahojen saajien joukossa on myös apulaisprofessori Jussi Eronen työryhmineen. He saivat 500 000 euroa hankkeeseen, jossa kehitetään arkistotiedon käyttöä ympäristöntutkimuksessa.
Säätiön jo rahoittamat hankkeet saattoivat myös hakea lisärahoitusta koronapandemian vuoksi estyneiden tai hidastuneiden hankkeiden jatkamiseen.
Anna Talasniemi
– Korona on vaikuttanut suuresti etenkin taiteen ja kulttuurin kentän toimeentuloon, mikä näkyi taiteen hakemusmäärässä. Sen sijaan pandemia ei näkynyt kovin vahvasti hakemusten teemoissa tai hakemusten ehdottamissa työskentelytavoissa.
Ajassa kiinni olevaa tutkimusta
Useat tiedehankkeet saivat tukea reilusta 300 000 eurosta runsaaseen 400 000 euroon. Joukossa on muun muassa hanke, jossa tutkitaan eri-ikäisten suomalaisten kuurojen lapsuus- ja koulukokemuksia ja tuotetaan niistä musiikin ja median avulla uudenlaista dialogia kuurojen ja kuulevien välille. Aseman lapset selvittää omassa tutkimushankkeessaan, miten palvelurakenteita tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin rikoksilla oireilevien nuorten tarpeisiin.
Samoin lasten asemaan liittyy myös esimerkiksi tutkimushanke, jossa selvitetään lasten ja nuorten kokemuksia köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa.
Tutkimusta ja taidetta yhdistävä hanke Kaupunki sääntöjen ja uneksunnan tilana taas pyrkii demokratisoimaan kaupunkitilaa. Kyynelkanavat-hanke tarkastelee tieteen ja taiteen keinoin itkuvirsien jatkumoa ja roolia suomalaisessa modernissa yhteiskunnassa.
– Koneen Säätiön rahoittama tutkimus on vahvasti ajassa kiinni, mutta tarjoaa vaihtelua pandemioihin ja suurvallan presidentinvaaleihin väsyneille. Tieteilijät katsovat päivänpolitiikan yli, kuvailee säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen.
Taiteen puolelle suurimpia apurahojen saajia ovat Liikkuvien ihmisten ja kuvien akatemia -hanke, joka sai runsaat 372 000 euroa, sekä Baltic Circle -festivaali noin 331 000 eurolla.
Yleisessä apurahahaussa myönnetyistä 33,5 miljoonasta eurosta noin puolet myönnettiin tiedehankkeille, runsaat 19 prosenttia taidehankkeille, noin 30 prosenttia tiedettä ja taidetta yhdistäviin hankkeisiin sekä 0,2 prosenttia muihin kulttuurihankkeisiin.
