Päivän odotetuimpiin puhujiin lukeutui kulttikääntäjäksikin nimetty Jaana Kapari-Jatta. Harry Potter -suomennosten myötä laajempaan tietoisuuteen nousseen Kapari-Jatan kanssa keskustelu kääntyi kääntäjän jättämiin jälkiin.
- Tärkeintä on säilyttää kirjailijan ajatus ja kirjan henki. En siinä mielessä halua jättää kirjaan jälkeäni, mutta koska käännöksen toimivuuden vuoksi kaikkea ei voi kääntää sanasta sanaan, jää kääntäjästä aina jotain tekstiin, Kapari-Jatta sanoo.
Kirjailija Riikka Ala-Harja (kuvassa) tarkasteli puheenvuorossaan teoksensa Maihinnousun jättämiä jälkiä ja siitä noussutta kohua. Riikka Ala-Harjan sisar väitti, että Ala-Harja olisi varastanut aiheen leukemiaa sairastavasta lapsesta.
- Oman mielen ja havaintojen raapiminen on kirjailijan tärkein työkalu. Kirjailija luo kuitenkin aina fiktiivisen maailman, jossa viittaussuhteet eivät ole suoria todelliseen maailmaan, Ala-Harja linjaa.
Päivän viimeinen puhuja, kirjailija Katja Kettu peilasi omassa alustuksessaan historian jälkiä kirjallisuudessa. Ketulta on usein kysytty, miksi nuori nainen haluaa kirjoittaa historiallisista aiheista.
- Minulla on tonkijan sielu. On kiva kuopsutella historian aarrearkusta, Kettu taustoittaa.
Kimmokkeina Lapin sodasta kertovaan Kätilö-romaaniin toimivat paheksuvat tarinat saksalaisten sotilaiden mukaan lähteneistä naisista sekä Suomen vankileirit Neuvostoliitossa.
Lue lisää sunnuntain Karjalaisesta
